Browsing by Author "Kuusisto, Milla"

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli kerätä varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia katsomusreflektion hyödyntämisestä katsomustietoisen pedagogiikan tukena ja katsomuskasvatuksen teemojen käsittelyssä. Tutkimuksen tarve nousi katsomusreflektion tutkimusten vähäisyydestä sekä kentällä nousseesta ilmiöstä, jossa katsomuskasvatuksen toteutus saatetaan kokea hankalaksi tai ongelmalliseksi. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneista keinoista, jotka tukevat katsomuskasvatuksen toteuttamista ja haetaan ajattelun malleja, jotka tukevat tätä toimintaa sekä varhaiskasvatuksen opettajien katsomusreflektiota. Teoreettisen viitekehyksen kulmakivinä toimivat erilaiset reflektiomallit, jotka olivat Korthagenin (2005) reflektio-sipuli, Biestan (2019) ja Schönin (1982) käytännön kasvatustilanteiden tilanteisuuden huomioiminen sekä Keränen-Pantsu, ym. (2023) esittelemät käytäntöreflektiivisyys ja identiteettireflektiivisyys. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna, jossa on viitteitä teorialähtöiseen teemahaastatteluun kahdelle pääkaupunkiseudulla toimivalle varhaiskasvatuksen opettajalle. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysia ei siis selkeästi ohjannut teoreettiset lähtökohdat pääpainoisesti, vaan aineistosta etsittiin ennen kaikkea kytkentöjä teoriaan ja etsittiin esiin nousevia muita keskeisiä teemoja Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset katsomusreflektion hyödyntämisestä olivat yhtä moninaiset kuin reflektiomallien soveltamismahdollisuudet. Opettajat kokivat merkityksellisiksi oman henkilöhistorian ja kasvatuksen kontekstin reflektoinnin. Katsomusreflektiosta puhuttaessa lapsilähtöisyys nousi suurimaksi tekijäksi, joka ohjaa varhaiskasvatuksen opettajien toimintaa ja ajattelua.