Browsing by Author "Lönngren, Tytti"

Tiivistelmä Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen strategista johtamista Suomessa 2010-luvun jälkeen. Tavoitteena oli luoda lukijalle kokonaiskäsitys siitä, miten varhaiskasvatusta johdetaan strategisella tasolla. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tutustuttiin aiempaan teoriakirjallisuuteen strategian ja johtamisen alalta ja pyrittiin luomaan ymmärrystä johtamisen ja strategian keskeisistä käsitteistä. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä johdateltiin lukija itse varhaiskasvatuksen kontekstiin. Itse aineiston osalta pyrittiin selvittämään strategisen johtamisen tilaa varhaiskasvatuksen kentällä Suomessa 2010-luvun jälkeen. Tutkimusaineiston osalta selvitettiin, miten varhaiskasvatusta johdetaan strategisella tasolla ja mitkä eri tekijät vaikuttavat strategiseen johtamiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmäksi tässä kandidaatintutkielmassa valikoitui kirjallisuuskatsaus. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineistoksi valikoitui kaksi suomalaista väitöskirjaa kasvatustieteen alalta. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen valikoituneiden väitöskirjojen pohjalta on löydettävissä seuraavat päätelmät koskien varhaiskasvatuksen strategista johtamista Suomessa. Varhaiskasvatuksen strategiaa johdetaan perustehtävän pohjalta ja johtaminen on vahvasti kontekstuaalista. Taloudelliset tekijät luovat reunaehdot strategiselle johtamiselle ja vaikuttavat tällä hetkellä määräävällä tasolla strategiseen johtamiseen. Varhaiskasvatuksen kulmakivenä väitöskirjojen valossa voidaan pitää henkilöstöjohtamista, jolloin itsensä, toisten ja organisaation johtaminen nousevat tärkeään rooliin strategisen johtamisen toteutuksessa. Myös suhdetoiminta ja symboliset tehtävät ovat oleellisessa osassa strategisessa johtamisessa. Aineistosta nousi selkeästi esille myös koulutuksen merkitys strategisen johtamisen taidoissa. Varhaiskasvatuksen opinnoissa ei korosteta johtamisen taitoja, jolloin nämä taidot koetaan kentällä puutteellisiksi. Aineistosta nousi voimakkaasti esiin myös se, että johtajaksi ikään kuin ajaudutaan eikä hakeuduta. Tämä tarkoittaa tutkimusaineiston perusteella sitä, että motivaatiota ja taitoja toimia johtajana ei välttämättä löydy. Johtajalla tulee siis aineiston perusteella olla halu toimia johtajana sekä itse johtamiseen tarvittavat tiedot ja taidot.