Browsing by Author "Lindgren, Christiina"

Tavoitteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 perusteiden mukaan peruskoulussa annettavan opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Sukupuolitietoinen opetus vaatii sukupuolitietoisen opettajan. Tässä tutkielmassa selvitän, mitä sukupuolitietoisella opetuksella tarkoitetaan ja miten sitä käsitellään luokanopettajakoulutuksessa . Puhe sukupuolitietoisen opetuksen sisällyttämisestä luokanopettajakoulutukseen on ollut aktiivista jo pidemmän aikaa ja sen lisäämistä luokanopettajakoulutukseen on perusteltu useamman vuosikymmenen ajan. Luokanopettajakoulutuksen tulisi antaa valmiudet opettajalle toimia ammatissaan sen velvoittamalla tavalla, joka takaa sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä toimi narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla olen voinut rakentaa kokonaiskuvan sukupuolitietoisen opetuksen tunnuspiirteistä. Yhtenä mahdollisuutena kirjallisuuskatsauksessa on tunnistaa keskeiseen asiakokonaisuuteen sisältyviä ongelmia. Tässä tutkielmassa kirjallisuuskatsaus antaa menetelmänä mahdollisuuden tunnistaa luokanopettajakoulutukseen kohdistuvaa tarvetta sukupuolitietoiselle opetussisällölle. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla pystytään kuvailemaan sukupuolitietoisuuden taustalla vaikuttavan sukupuolten tasa-arvon historiaa ja kehityskulkua. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus mahdollistaa laajemman ja vapaamman otteen aineiston keräämiseen, eikä tutkielmaa sido tiukat metodologiset säännöt. Tämän tutkielman aineisto koostui laajasti tutkimuksista, teoksista, selvityksistä sekä raporteista. Tutkielmassa nousee esille myös Suomen laki, joka velvoittaa opettajia heidän ammatissaan. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että sukupuolitietoinen opetus vaatii opettajalta herkkyyttä ja valppautta. Sukupuolitietoisuus on herkkyyttä tunnistaa yksilöllisyyttä jokaisessa oppijassa ja valppautta tilanteissa, joissa sukupuoleen liittyvät stereotyyppiset olettamukset saattaisivat rajata yksilön toimintatapoja. Sukupuolitietoinen opettaja on myös tietoinen yhteiskunnan ja kulttuurin sukupuolittavista rakenteista ja tunnistaa niitä, sekä pyrkii tietoisesti toiminnallaan purkamaan niitä. Sukupuolitietoisuus haastaa luonnollisia sukupuolieroja, jotka selittävät peruskoulun sitkeitä sukupuolittuneita käytänteitä. Tutkielmani aineisto näyttäytyy yksimielisenä siitä, että sukupuolitietoista opetussisältöä tulisi lisätä pakollisena luokanopettajakoulutukseen. On selvää, ettei tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta käsittelevät opinnot voi jäädä kenenkään mielenkiinnon varaan, jos aihetta käsitellään vain valinnaisten opintojen piirissä. Sukupuolitietoisen opettajakoulutuksen haasteiksi nähdään opetussuunnitelmat, kasvatusalan koulutuksesta vastaava henkilöstö ja opettajankouluttajat. Opetussuunnitelmien uudistuksessa on otettava huomioon sukupuolitietoisuuden sisällyttäminen opettajakoulutuksen sisältöihin ja opettajakouluttajien tulisi saada täydennyskoulutusta tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta koskevissa kysymyksissä.