Browsing by Author "Lindgren, Essi"
Now showing items 1-2 of 2
-
Lindgren, Essi (2016)The goal of this study was to examine how much dissociative behaviour preschool teachers observe in 56 year old children in day care, what kind of dissociative behaviour the children exhibit in day care and in what kind of situations dissociation occurs. An additional goal was to investigate teachers’ perceptions of the reasons for dissociative behaviour in preschool children and the methods they use to respond. Both qualitative and quantitative methods were utilized in this study. Data was collected using an online questionnaire. The questionnaire comprised of The Child Dissociative Checklist, a validated measure of dissociation by MD Frank Putnam, and a set of open-ended questions. Research data consisted of 19 questionnaires filled by preschool teachers. The quantitative data was analysed using statistical analysis and the qualitative data using content analysis. The participants observed dissociative behaviour in 2 % of the 213 children in their classes, on average. One child (0,5 %) displayed more dissociative behaviour than is considered normal. The most common dissociative behaviours found were denying misbehaviour de-spite obvious evidence (9 %) and difficulties learning from experience (4,7 %). Other types of dissociation were observed in 03,3 % of the children. Most commonly, dissociation was used in interactive situations where conflict of some kind was involved. The teachers con-sidered dissociative behaviour to stem from emotional difficulties, attempts at self-regulation and getting in control, difficulties facing one’s own shortcomings, home environment or de-velopmental problems. They responded by reducing the child’s experience of shame when facing denying misbehaviour despite obvious evidence, difficulties learning from experience, rapid changes in personality or intense outbursts of anger. In case of hearing voices, re-gression or talking to oneself they resorted to normalizing the experience. Trance-like states, somatization and traumatic reactions were met with sensitivity without exception. Poor sense of time and variation in learned skills and preferences were taken into account using clear communication.
-
Lindgren, Essi (2024)Kirjallisuuskatsauksessa tutkitaan positiivisen pedagogiikan tapoja tunne- ja vuorovaikutus-taitojen tukemisessa, sekä mitä tuloksia positiivisen pedagogiikan keinoista on aikaisemmissa tutkimuksissa osoitettu. Tarkastelun kohteena on positiivisen pedagogiikan menetelmien vaikutus hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka kattaa alleen paljon kirjallisuutta ja kasvavissa määrin tutkimusta. Pyrin kuvaamaan tässä kirjallisuuskatsauksessa aiemman teorian ja tutkimuksien välisiä yhteyksiä, sekä teettämään yleiskatsauksen aiheesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että positiivisen pedagogiikan keinoilla voi tukea oppilaan hyvinvointia, sekä tukea oppilasta kukoistamaan. Positiivinen pedagogiikka myös näyttäytyy tarvittavana apuvälineenä opiskelijoiden kouluun sitoutumisen kannalta. Tutkielmassa tuodaan esiin positiiviseen pedagogiikkaan liittyviä työtapoja ja niiden vaikutuksia hyvinvointiin. Positiivinen pedagogiikka korostaa oppilaan merkityksellisyyttä, vahvuuksia, myönteistä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä omaa toimijuutta. Tutkielma toteutettiin käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Analyysimenetelmänä oli narratiivinen aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen pohjautuva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkimustehtävänä oli kuvata, analysoida ja tulkita millä tavoin positiivisella pedagogiikalla voi kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksessa hyödynsin aineistonvalinnassa sisään- ja poissulkukriteerien muodostamista avuksi sopivan ja luotettavan aineiston tunnistamisessa. Tutkimukset ja artikkelit on haettu käyttäen Google Scholaria, Finna.fi, Helkaa, American Psychological Association tietokantaa ja APA Psycinfoa. Tutkimukseen on otettu mukaan sekä kotimaisia ja ulkomaisia artikkeleita ja tutkimuksia. Tutkimuskysymyksinä toimivat 1. Millä tavoin tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan kehittää positiivisen pedagogiikan avulla? sekä 2. Mitä tuloksia on todettu aiemmissa tutkimuksissa positiivisen pedagogiikan hyödyntämisestä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa? Tuloksissa todetaan positiivinen pedagogiikan osoittautuvan toimivaksi keinoksi edistää tun-ne- ja vuorovaikutustaitoja kouluissa, sekä parantaa oppilaiden itsetuntoa ja kouluun sitoutumista. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen ovat keskeisiä positiivisen pedagogiikan toimintatapoja, jotka voivat myönteisesti vaikuttaa oppilaiden kouluhyvinvointiin. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat avainasemassa vahvojen sosiaalisten suhteiden kehittämisessä ja kouluonnellisuuden parantamisessa. Positiivisen pedagogiikan periaatteiden soveltaminen koulumaailmassa voi näin ollen edistää oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä parantaa heidän kouluhyvinvointiaan. Lisäksi tutkimukset korostavat myös, kuinka tärkeää on joustava kouluympäristö, joka kuuntelee ja tukee erilaisten oppilaiden tarpeita. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa käytännön keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Now showing items 1-2 of 2