Browsing by Author "Lindström, Heidi"

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on ollut alusta alkaen pedagoginen painotus. Kuitenkin alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksessa pedagogiikasta alettiin puhumaan vasta 1980-luvun lopussa. Tästä huolimatta, vuonna 2019, Karvin arvioidessa varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumista, havaittiin, että pedagogiset puutteet korostuivat erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä alle 3-vuotiaiden pedagogiikka on sekä minkälaiset tekijät korostuvat alle kolmivuotiaiden pedagogiikassa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi selvitettiin, minkälaisilla tekijöillä saattaa olla vaikutusta siihen, toteutuuko pedagogiikka alle kolmivuotiailla vai ei. Tavoitteena oli kuvata, ajankohtaistaa sekä tiivistää aiempaa tieteellistä tutkimustietoa. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen aineisto muodostui viidestä tieteellisestä, mahdollisimman tuoreesta, vertaisarvioidusta julkaisusta, eri puolilta maailmaa. Artikkelien julkaisuajankohdat ajoittuivat vuosien 2013–2022 väliin. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, mukaillen yhdysvaltalaista perinnettä, jossa pelkistetystä aineistosta luodaan alaluokkia, yläluokkia sekä pääluokkia, eli teemoja. Tutkimusaineiston analysointi tuotti alle kolmivuotiaiden pedagogiikassa korostuvien tekijöiden alle neljä erilaista teemaa; lapsen ja kasvattajan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymisen tärkeän merkityksen, kasvattajan moniulotteisen roolin, johon kuului kasvattajan jatkuva fyysinen ja emotionaalinen läsnäolo, aktiivinen lasten havainnointi, kasvattajan ammattitaito sekä kasvattajan moniulotteinen toiminta, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kolminaisuuden nivoutuminen yhteen erottamattomasti, jokaisen hetken sisältäessä pedagogiikkaa sekä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen toiminnan toteuttaminen, jossa korostuivat pienryhmätoiminnan ja rutiinien merkitys. Analysoinnin avulla havaittiin, että alle kolmivuotiaiden pedagogiikkaa estävien tekijöiden alle muodostui kolme erilaista teemaa; henkilöstön koulutus ja taidot, jolla oli suuri vaikutus siihen, osattiinko pedagogista toimintaa toteuttaa, lapsiryhmien koko sekä tilat saattoivat myös vaikuttaa siihen, ettei pedagoginen toiminta ollut mahdollista lapsiryhmien ollessa suuria tai tilojen epäsopivia pienille sekä työelämän erilaisilla haasteilla, kuten henkilöstövajeella tai kiireellä, saattoi olla vaikutusta siihen toteutuiko pedagogiikka lainkaan.