Browsing by Author "Lintoja-Jokiniemi, Saija"

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä olivat perusteina lapselle haettaviin tukimuotoihin sekä kuinka tuet todellisuudessaan toteutuivat lapsille myönteisen tuen päätöksen jälkeen. Lasten tukien tarvitsemisesta keskustellaan lisääntyneissä määrin varhaiskasvatuksen arjessa ja tämä ajatus toimikin yhtenä lähtökohtana koko tutkimukselle. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, ovatko syyt, joilla lapsille haetaan tukia, sellaisia, joita varhaiskasvatuksen arjessa voidaan oikeanlaisella ja osaavalla pedagogiikalla ennaltaehkäistä, vai ovatko syyt rakenteiltaan pysyviä. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 44 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä, joiden koulutustausta vaihteli. Vastanneista kaksi olivat varhaiskasvatuksen kandidaatintutkinnon saaneita, kuusi olivat sosionomeja, 17 oli lähihoitajia sekä 19 muun koulutuksen saaneita. Aineiston keruumenetelmänä tutkimuksessa oli kyselylomake, joka jaettiin sosiaalisessa mediassa, ja johon oli mahdollista vastata ympäri Suomea. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Haettuihin tukiin vaikuttivat eniten erilaiset lasten käytös- ja sosioemotionaaliset oireet sekä kehitykselliset viivästymät. Kolmiportaista tukea oli lähdetty hyödyntämään lasten tukemisen prosessissa hyvin, vaikka useampi vastaaja kuitenkin koki tietävänsä sekä osaavansa hyödyntää kolmiportaista tukea hyvin vähän. Tutkimuksen pohjalta voidaan nostaa esiin johtopäätös, että varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillisuudella on suuri merkitys lasten tukemisessa. Myös heidän tietoisuutensa lasten tukemiseen liittyvissä asioissa on tärkeää. Tämä johtaa ajatukseen, että henkilöstön koulutuksiin tulisi panostaa. Unohtamatta varhaiskasvatuksenhoitajia, jotka viettävät paljon aikaa lasten kanssa arjessa. Pienilläkin muutoksilla arjessa voi saada suuren vaikutuksen aikaan.