Browsing by Author "Lisma, Niina"

Tutkimuksella selvitetään edellytyksiä antirasistisen työn toteutumiselle Helsingin kaupungin päiväkodeissa. Helsingin kaupunki on näkyvästi todennut, että kaupungin varhaiskasvatus sitoutuu antirasismiin. Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmien sisältöjä antirasismin näkökulmasta ja selvitettiin yksiköiden sitoutuneisuutta antirasismiin yhteisen tavoitteiden asettamisen tasolla. Tarkastelemalla yksikön toimintasuunnitelmia selvitettiin, millä tavalla yksiköiden toimintasuunnitelmiin on kirjattu antirasistisen työn sisältöjä ja antirasismiin sitoutuneisuutta osoittavia tavoitteita. Rasismi on järjestäytynyt valtarakenne ja antirasismi on aktiivista rasisminvastaista työtä, joka pyrkii purkamaan olemassa olevia valtarakenteita. Rodullistamisprosessin ja kolonialismin seurauksena on syntynyt valkoista ylivaltaa ylläpitäviä rakenteita, jotka normalisoivat valkonormatiivisuutta instituutioiden rakenteissa ja tuottavat toiseutta. Inklusiivisen toimintaympäristön kehittäminen tukee antirasistisen työotteen käyttöönottoa ja antirasismi vastavuoroisesti rakentaa inklusiivisempaa ja yhdenvertaisempaa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus ei ole vapaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa olevasta rasismista. Ihonväriin perustuvaa syrjintää on esiintynyt myös varhaiskasvatuksessa (Yhdenvertaisuusvaltuutettu, 2021). Antirasististen kasvatusmenetelmien rakentaminen on nähty tärkeänä muun muassa, koska antirasismin käsite tunnistaa rasismin olemassaolon (Alemanji, 2016). Toisaalta on nostettu esiin tarve monikulttuurisuuskasvatuksen uudelleenartikulointiin antirasistisena (Hummelstedt, 2022). Tutkimus oli laadullinen ja sen aineistona oli otanta Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen vuonna 2022–2023 julkaistuista yksiköiden toimintasuunnitelmista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Varhaiskasvatusyksiköiden toimintasuunnitelmista löytyi antirasismiin liittyviä sisältöjä, joissa korostui moninaisuuden lisääminen toimintaympäristössä ja käytettävissä materiaaleissa sekä kaikille turvallisemman ympäristön rakentaminen. Sitoutuneisuutta mittaavissa tavoitteissa korostui inklusiivisen oppimisympäristön kehittäminen, yhdenvertainen kohtaaminen ja vallitsevien toimintamallien kehittäminen. Toimintasuunnitelmissa oli lisäksi tavoitteita, joiden sisällöt voidaan toteuttaa joko toiseutta korostaen tai antirasistisesti. Käsitteenä antirasismi mainittiin kuitenkin vain kahdesti, mikä herättää kysymyksen, kuinka tietoista antirasistinen työ todellisuudessa on.