Browsing by Author "Mäenpää, Elviira"

Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tavoite oli muodostaa käsitys ammatillisista koulutuspoluista osana toisen asteen koulutuspolkuja. Tutkimuskysymyksillä miten ammatillinen koulutuspolku muodostuu osana toisen asteen koulutuspolkuja ja miten ammatillinen koulutuspolku toteutuu tai jatkuu, pyrin muodostamaan käsityksen tämän hetken tilanteesta muut-tuvalla toisen asteen ja ammatillisen koulutuksen kentällä. Aiemman tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen valikoitumiseen vaikuttaa sukupuoli, sosiaalinen luokka, maahanmuuttajatausta sekä koulumenestys. Aineiston hankinta toteutui systemaattisesti pääosin Helsingin yliopiston kirjaston hakupalvelun (Helka) kautta. Aineisto koostui yhdeksästä vuoden 2010 jälkeen julkaistusta vertaisarvioidusta artikkelista sekä vuoden 2017 koulutukseen keskittyvästä Nuorisobarometrista. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman tuoretta aineistoa muuttuvassa ammatillisen koulutuksen kontekstissa ja keskittyä pääosin nuorten käsitysten tutkimuksesta Ammatillisen koulutuksen arvostus oli heikko ja sinne osin myös ohjattiin opiskelijoita. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin ja nimettiin kolme koulutuspolkumallia nuorten käsityksiin perustuvasta tutkimuksesta. Ne rakentuivat valintojen mukaan, käsitysten mukaan tai kuvitteellisten koulutuspolkujen ja ammatillisten päämäärien mukaan. Aiempien tutkimusten mukaisesti sukupuoli näkyi ammatillisessa koulutuksessa ja sen eri aloissa ja erityisen tuen tarve vaikutti ammatillisen koulutuksen valintaan ja sen kestoon. Ammatillinen koulutus keskeytyi tutkintoon johtavien koulutusten keskiarvoa useammin, tyypillisemmin tytöillä ja yksi viidestä opiskelijasta jäi opintojen ulkopuolelle. Keskeyttämiseen tai opintojen uudelleen suuntautumiseen vaikuttivat yleensä yksittäiset syyt. Ammatillisen koulutuksen valinnalla oli vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Yliopistoon jatkettiin harvoin ammatillisen koulutuksen pohjalta, mutta ammattikorkeakoulussa se oli yleisempää. Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat yhdenmukaiset aiemman tutkimuksen kanssa ilman ristiriitaisuuksia. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon lisäkysymyksiä, jotka eivät ratkenneet käytetyn aineiston välityksellä