Browsing by Author "Mäkelä, Julia"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan esiopetusikäisten lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta vapaan leikin aikana laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa lasten välisestä multimodaalisesta vuorovaikutuksesta verbaalia ja non-verbaalia viestintää tutkimalla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia verbaalin ja non-verbaalin viestinnän vaikutusta ja yhteyttä lasten väliseen vertaissuhteeseen, joko sitä edistävänä tai rajoittavana tekijänä. Tutkimustani on ohjannut erityisesti Vermilän (2023) ja Syrjämäen (2019) väitöskirjat, jotka kummatkin käsittelevät lasten välistä vuorovaikutusta ja vertaissuhdetta. Aineistonkeruu suoritettiin Suomessa sijaitsevassa esiopetusryhmässä videoimalla lasten välistä vuorovaikutusta vapaan leikin aikana kahtena peräkkäisenä päivänä tammikuussa 2024. Aineistonkeruun aikana tutkija ei ottanut kontaktia lapsiin tai ohjannut lainkaan lasten välisiä leikkejä tai leikkikavereiden valitsemista, jotta tilanne säilyisi mahdollisimman todenmukaisena. Videokuvattua aineistoa muodostui yhteensä 26 min. Videokuvattujen lasten määrä oli n=9, mutta tutkielmaan analysoitavaksi päätyi kahden (2) lapsen välinen leikkitilanne. Lasten välistä multimodaalista vuorovaikutusta tutkittiin käyttäen vuorovaikutusanalyysiä menetelmänä. Aineistoa analysoitiin kahden asetetun kategorian kautta: 1. verbaalinen ilmaisu ja 2. kehon asento ja eleet. Tutkimuksessa todettiin lasten esittävän paljon verbaalisia ehdotuksia leikin kulusta leikkikaverille, mutta ehdotuksiin verbaalisesti vastaaminen oli kuitenkin vähäistä. Lasten non-verbaalin vuorovaikutuksen todettiin olevan keino täydentää verbaalista vuorovaikutusta. Positiivisia kokemuksia ilmennettiin non-verbaalisesti muun muassa hymyilemällä ja innosta hyppimisellä, sekä negatiivisia kokemuksia vetäytyneellä katseella ja lyyhistyneellä kehon asennolla. Myönteistä vertaissuhdetta lasten välillä todettiin ylläpitävän tunteiden, reaktioiden ja käyttäytymisen onnistunut säätely. Rajoittavana tekijänä vertaissuhteen ylläpitämisessä todettiin leikkikaverin esittämien ehdotusten sivuuttaminen sekä leikin omaehtoinen ohjaaminen.