Browsing by Author "Mäkinen, Mari"
Now showing items 1-2 of 2
-
Mäkinen, Mari (2023)Tavoitteet. Itsesäätelytaidot ovat tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Lasten kehittyvät itsesäätelytaidot ja niiden haasteet näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa päivittäin lasten opetellessa oman toiminnan ohjausta, tunteiden ilmaisua ja sosiaalista vuorovaikutusta kasvattajien ja vertaistensa kanssa. Varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa korostetaan kasvattajan vastuuta auttaa lasta itsesäätelytaidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää mikä merkitys kasvattajalla on lasten itsesäätelyn kehittymisessä ja millä tavoin kasvattaja voi tukea lasten itsesäätelyn kehittymistä varhaiskasvatuksessa. Teoriaosuudessa avaan itsesäätelyn käsitettä, itsesäätelytaitoja, itsesäätelyn haasteita ja itsesäätelyn kehittymistä lapsella sekä kasvattajan roolia ja tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin kuvailevaa narratiivista kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui Hautakankaan (2022) väitöstutkimus Lapsen itsesäätelytaitojen kehittyminen Muksuoppi-interventiossa. Männistön (2018) pro gradutyön Lapsen itsesäätely päiväkodin vuorovaikutustilanteissa. Koivuniemen ja kollegojen (2021) artikkeli Varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä lasten tunteidensäätelytaitojen kehittymisestä –Käytäntöön integroitu koulutus ammatillisen kehittymisen tukena. Kankaan ja kollegojen (2015) artikkeli Children’s Self-Regulation in the Context of Participatory Pedagogy in Early Childhood Education. Analysoin aineiston sisällönanalyysillä induktiivisesti eli aineistosta lähtevänä päättelynä. Analyysiä tehdessä käytin apuna koodausta ja luokittelin löytämäni tulokset aineistosta nousseisiin kategorioihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustuloksissa ilmeni kolme tärkeää näkökulmaa kasvattajan merkityksestä lapsen itsesäätelyn kehittymisessä: kasvattajan läsnäolo, kasvattajan lapsikeskeisyys ja kasvattajan pedagoginen ymmärrys. Kokonaisuudessaan tutkimustuloksissa nousi esiin kaikkien kolmen näkökulman myötä kasvattajan merkitys lasta arvostavassa ja tukevassa vuorovaikutuksessa ja pedagogisessa osaamisessa. Tuloksissa kasvattajan tuesta lapsen itsesäätelytaitojen kehittymisessä varhaiskasvatuksessa nousi esiin neljä kategoriaa: varhaiskasvatuksessa sovitut käytänteet, lasten toimijuuden ja osallisuuden tukeminen, lasten vertaisoppimisen tukeminen ja arjen pedagogiset toimintatavat. Kokonaisuudessaan tutkimustuloksissa korostui tuen näkökulmissa kasvattajien pedagogisen osaamisen tärkeys lasten itsesäätelytaitojen tukemisessa.
-
Mäkinen, Mari (2023)Tavoitteet. Nykyään yhä useammin esiopetus järjestetään koulun yhteydessä. Tämän takia sujuva siirtymä ilman suurempia muutoksia tukee lapsen oppimisen kehitystä ja sujuvaa jatkumoa. Tutkimuksia aiheesta on tehty useampia mutta lasten toiveiden esiin tuominen on harvinaista. Kirjallisuuskatsaukseni tavoitteena on tuoda esille lasten toiveita ja ajatuksia mitkä mahdollistaisivat sujuvan siirtymän esiopetuksesta alkuopetukseen. Menetelmät. Menetelmänä tutkimuksessani käytän systemaattista kirjallisuuskatsausta. Käy-tin aineiston keruussa tietokantoja EBSCO, Helka sekä Google Scolar. Aineistooni valikoitui neljä englanninkielistä artikkelia. Artikkeleiden tutkimukset on toteutettu suomessa. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että ystävyyssuhteiden säilyttäminen ja uusien luominen olivat lasten mielestä tärkeitä. Leikki toimintatapana ja toiminnallisuus oppimisessa olivat tärkeitä asioita mielekkään oppimisen kannalta. Huomioon otettava tärkeä asia sujuvassa siirtymässä lasten kannalta oli aikuisten sanallisesti ja sanattomasti tuottamat vies-tit koskien yhteistyötä. Positiivinen ja kannustava suhtautuminen koulun aloitukseen mahdol-listi lapsen positiivisen suhtautumisen koulun alkuun. Tutkimustulosten mukaan jo varhais-kasvatuksesta saadut kokemukset vaikuttavat lasten mielipiteeseen koskien koulun aloitus-ta. Tämän lisäksi toimintakulttuuri esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa luovat pohjan lapsen positiiviselle omakuvalle. Kannustavassa ja oppimista tukevassa ilmapiirissä lapsi aloittaa koulupolun luottaen omiin kykyihinsä. Tulosten mukaan fyysisten ja pedagogisten oppimisympäristöjen erilaisuus koulussa ja esiopetuksessa vaikuttivat sujuvaan siirtymään. Lapsen kannalta sujuvan siirtymän takaamiseksi yhteistyön saaminen toimivaksi selkeiden suunnitelmien ja yhtenäisten tavoitteiden avulla on tarpeen sekä lapsen mielipiteiden huomioiminen suunnitelmia tehtäessä. Uusien työskentelymallien löytäminen yhteistyössä on tärkeää. Tutkielma osoitti, että lisää tutkimuksia tarvitaan tuomaan lapsinäkökulma esiin siirtymissä esiopetuksesta alkuopetukseen. Lasten ja aikuisten näkökulmat aisoihin ja asioiden tärkeydestä eroavat toisistaan.
Now showing items 1-2 of 2