Browsing by Author "Majalahti, Marika"

Tiedekunta - Fakultet - Faculty Kasvatustieteellinen tiedekunta – Kasvatustieteiden kandiohjelma Tekijä - Författare - Author Marika Majalahti Työn nimi - Arbetets titel Lapsen puhumattomuus – Selektiivinen mutismi määriteltynä ja sen esiintyvyys varhaiskasvatuksessa Title Mute child – Selective mutism explained and its incidence in early childhood education Oppiaine - Läroämne - Subject Varhaiskasvatuksen opettaja Työn laji/ Ohjaaja - Arbetets art/Handledare - Level/Instructor Kandidaatin tutkielma / Jaakko Hilppö Aika - Datum - Month and year 5/2021 Sivumäärä - Sidoantal - Number of pages 25 Tiivistelmä - Referat – Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata lapsen selektiivisen mutismin, eli valikoivan puhumattomuuden, ilmenemistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymykseksi muodostui mitä tiedetään valikoivasta puhumattomuudesta varhaiskasvatuksessa. Selektiivinen mutismi on ensimmäisen kerran määritelty vuonna 1877. Selektiivistä mutismia on tutkittu verrattain paljon, mutta Suomessa tehtyä tutkimusta ei ole juurikaan. Tutkielmassani käsittelen varhaiskasvatusta lapsen kehityksen, kasvatuksen ja oppimisen näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kohdistui tieteellisiin artikkeleihin, tutkimuksiin ja kirjoihin koskien valikoivaa puhumattomuutta. Tutkimuskysymykseen etsin vastauksia kuvailevan synteesin (Salminen, 2011) keinoin. Katsaus osoitti, että selektiivinen mutismi on monisyinen ja moniselitteinen ahdistuneisuushäiriö. Sille on olemassa useita eri hoitomuotoja ja usein käytössä on eri hoitomuotojen sekoitus. Selektiivisen mutismin esiintyvyys on hiukan yleisempää tytöillä kuin pojilla. Valikoiva puhumattomuus ilmenee yleisesti 3–5 vuoden iässä. Valikoivasti puhuva lapsi puhuu tietyissä tilanteissa ja toisissa tilanteissa puhetta ei tule. Puheenkehitys on normaalia ja lapsi kykenee tuottamaan puhetta. Ahdistuksen vuoksi lapsi ei puhu tietyissä toistuvissa sosiaalisissa tilanteissa. Valikoivasti puhuva lapsi voi esimerkiksi kotona puhua paljonkin, mutta päiväkodissa olla täysin puhumaton. Lapset voivat olla jäykkiä, ilmeettömiä ja kommunikoida vain eleiden ja ilmeiden avulla. Tutkielman tuloksissa todettiin, ettei lasta tule painostaa puhumaan eikä lapsen puhumisesta tule tehdä isoa numeroa. Tuloksissa painottuvat myös, että varhaiskasvatuksen opettajien tulee ottaa käyttöön vaihtoehtoiset kommunikointitavat valikoivasti puhuvien lasten kanssa. Tutkielmani tuloksissa selviää myös lapsen mukaan ottamisen tärkeys kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan valikoivasta puhumattomuudesta huolimatta. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä, huomioiden lapsen tarpeet ja toiveet. Avainsanat - Nyckelord selektiivinen mutismi, valikoiva puhumattomuus, varhaiskasvatus Keywords selective mutism, early childhood education Säilytyspaikka - Förvaringsställe - Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) Muita tietoja - Övriga uppgifter - Additional information -