Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Manninen, Emma"

Sort by: Order: Results:

  • Manninen, Emma (2022)
    Tiivistelmä Tavoitteet. Tavoitteet. Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä tarkastelemaan kuluttajien näkemyksiä ruokavalintojen taustalla ja niiden vaikutusta, edistäviä, että rajoittavia tekijöitä kasviproteiinien valinnassa. Tutkielmassa pyritään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittämään, miten kuluttajien näkemykset, muovaavat heidän ruokavalintojaan ja miten nämä näkemykset edistävät tai rajoittavat kasviproteiinien valintaa kuluttajatasolla. Aihetta on tutkittu aiemmin laajasti ja tällä hetkellä kysymykset ruoan ympäristövaikutuksista ja kuluttajien valinnoista ovat pinnalla poliittisissa keskusteluissa ja eri medioissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota ruokavalintoihinsa ja kasviproteiinien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Toisaalta kuluttajat ovat myös epävarmoja vaikutusmahdollisuuksistaan ja esimerkiksi epävarmuus ja kasviproteiinien tuntemattomuus ruoanlaitossa ovat merkittäviä kasviproteiinien valintaa rajoittavia tekijöitä. Tutkielman tavoitteena on luoda aiempien tutkimusten pohjalta kokonaiskuvaa kasviproteiinien valintaan liittyvästä ilmiöstä linkittäen aihetta kotitaloustieteen tieteenalaan kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajan tekemien ruokavalintojen osalta. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa ja lähdemateriaalina käytettiin tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleja. Tällaisessa katsauksessa tutkittavaa ilmiötä pystytään kuvaamaan melko laaja-alaisesti ja myös katsauksen tekemiseen käytettävät aineistot ovat usein melko laajoja kokonaisuuksia aiheesta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on aineistolähtöinen tapa tehdä tutkimusta ja aineistona tutkimuksessa hyödynnettiin tieteellisiä julkaisuja ja artikkeleja, siis jo olemassa olevaa tietoa. Etenemisvaiheet tutkielmaa tehdessä eivät olleet kronologisia, vaan tutkielmassa edettiin vaiheiden välillä syklisesti ja joustavasti. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista metasynteesiä, jossa rajattiin kiinnostava aihe ja laaja-alaisesti haetaan siihen liittyvää aineistoa. Näiden vaiheiden jälkeen tutkielman aineistojen valinnassa hyödynnettiin teemoittelua, jossa käytettyjen aineistojen oleelliset pääasiat kootaan yhteen eli analyysit ryhmitellään samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien pohjalta alaluokkiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman myötä voidaan todeta, että ostopäätösprosessin vaiheista informaation hankinta ja vaihtoehtojen arviointi olivat keskeisimmät vaiheet tämän tutkimuksen kannalta. Vaihtoehtojen arviointi ja kuluttajan omat näkemykset kulkevat käsi kädessä, sillä vaihtoehtoja arvioidaan omien ruokaan liittyvien näkemysten pohjalta. Kuluttajan näkemykset muovautuvat jatkuvasti kuluttajayksilön, perheen ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteissa. Tutkielman myötä tuli ilmi, että ruokavalintojen taustalla vaikuttavat useat erilaiset kuluttajan muodostamat näkemykset. Kuluttajakäytännöt lihan kulutuksen suhteen ovat viime vuosina muuttuneet, lihan kulutus on vähentynyt ja muutoksia tapahtuu edelleen. Kestäviä ruokavalintoja ohjaavat näkemykset kasviproteiinituotteiden terveellisyydestä sekä ekologisuudesta. Tutkielman tuloksista voidaan todeta, että kuluttajan arvostaessa ruoanvalinnassa ekologisia arvoja, näkyy se myös ostopäätöksessä. Ostopäätösprosessi on tällöin sitoutuneempi ja informaation hankintaan käytetään enemmän aikaa. Toisaalta tutkielmasta nousee esiin, että vaikka kestävän kulutuksen periaate on yleisesti hyväksytty, muutokset lihan kulutuksen vähentämisessä ovat hitaita. Kuluttajat kokevat, että lihansyönti on osa länsimaalaista kulttuuria ja lihaproteiinin vaihtaminen kasviproteiinituotteeseen voi tuntua vieraalta. Tällaisiin näkemyksiin voidaan liittää kuluttajan näkemykset tutun ja perinteisen ruoan arvostuksesta. Tärkeimpiä ruoanvalintaa ohjaavia näkemyksiä olivat rutiinit ja tuttuus, ruoan hinta sekä sen maku ja valmistamisen helppous. Kuluttaja toimii ruokakaupassa rutinoituneella tavalla, jolloin ajanpuute ja kiire voivat vaikuttaa siihen, ettei esimerkiksi ruoan ekologisuus ole merkittävässä roolissa ruoanvalinnassa.