Browsing by Author "Minkkinen, Iida-Maria"

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjassa nostetaan käsite kielitietoisuus useasti esille, mutta sitä ei määritellä selkeästi. Termin käyttöön liitetään kuitenkin paljon oletuksia, joita opettajien tulisi sisällyttää työhönsä. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrki selvittämään, mitä käsitteellä kielitietoisuus tarkoitetaan. Miten käsitettä voidaan määritellä ja mitä sillä tarkoitetaan suomalaisessa kouluinstituutiossa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston kokoamiseen hyödynnettiin Helka- ja Google Scholar -tietokantoja. Hakusanoina käytettiin tutkimuksen aihealueeseen läheisesti liittyviä käsitteitä sekä niiden englanninkielisiä vastineita. Tässä kirjallisuuskatsauksessa korostui narratiivinen ote, jolloin tutkielma pyrki tarkastelemaan kielitietoisuutta käsitteenä, ja vastaamaan tutkimuskysymyksiin sen perusteella mitä ilmiöstä tiedettiin jo. Narratiivinen ote metodina mahdollisti aiheen monipuolisen kuvailun – epäyhtenäisestä tiedosta rakennettiin tietoa jatkumoksi, jolla pyrittiin kiteyttämään ilmiötä. Kirjallisuuskatsaukseen luetun materiaalin perusteella voitiin todeta, että käsitettä kielitietoisuus käytetään eri tavoin eri tieteenaloilla. Tässä tutkielmassa pyrittiin määrittelemään käsitteet metakielellinen tietoisuus, kielellinen tietoisuus sekä kielitietoisuus sosiokulttuurisessa viitekehyksessä. Metakielellinen tietoisuus -käsitteen juuret ovat soveltavassa kielitieteessä, jonka parissa on tarkasteltu erityisesti tietoisuuden, kielenoppimisen ja kielenopetuksen suhdetta. Kielellinen tietoisuus -käsite määriteltiin siten, että se pyrkii kuvaamaan tietoisuutta laajemmin kuin vain kielen rakenteeseen keskittyvänä ilmiönä. Käsitteen käyttöön sisältyy tavoite edistää toimijuutta kielenkäyttäjänä ja -oppijana. Käsite linkitettiin Language Awareness -koulukunnan traditioon tässä tutkielmassa. Kielitietoisuuden merkitystä sosiokulttuurisessa viitekehyksessä tarkasteltiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -asiakirjan sekä Opetushallituksen julkaisemien artikkeleiden perusteella, jolloin käsite linkittyy sosiokulttuuriseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Kielitietoisuus käsitettä tässä kontekstissa tarkasteltiin myös sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Luetun perusteella voitiin todeta, että suomalaisessa kouluinstituutiossa kielitietoisuuden käsite on mahdollista määritellä Opetushallituksen materiaaleista, mutta sen merkitys ei välttämättä jalkaudu kentällä tapahtuvaan opetukseen tai opettajien koulutukseen.