Browsing by Author "Niemi, Milja"

Sateenkaarivähemmistöön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset ovat yhteiskunnan ja kulttuurin hetero- ja sukupuolinormatiivisten rakenteiden vuoksi epätasa-arvoisessa asemassa. He ovat vähemmistöasemansa vuoksi alttiimpia kokemaan syrjintää, leimaamista, marginalisoimista ja väkivaltaa, jotka aiheuttavat hyvinvointia kuormittavaa kroonista vähemmistöstressiä. Usein epäseksuaalisena ympäristönä nähty koulu kuitenkin tuottaa ja ylläpitää yhteiskunnan seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevia normeja rakenteiden, käytäntöjen ja tilojen kautta. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, mitä sateenkaarivähemmistöjen vähemmistöstressi pitää sisällään ja millä tavoilla sitä tuottavat stressitekijät ovat osa koulukulttuurin rakenteita ja sitä kautta sateenkaarevien oppilaiden koulunkäyntiä. Tässä narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa avaan vähemmistöstressin käsitettä siihen kytköksissä olevien yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden ja ilmiöiden, kuten hetero- ja sukupuolinormatiivisuuden, kaapin ja kulttuurisen häpeän kautta. Vähemmistöstressin käsitteen kuvaamisen perustana käytän Meyerin (2003) vähemmistöstressin mallia. Analysoin vähemmistöstressin ilmenemistä peruskoulussa sitä aiheuttavien tekijöiden näkökulmasta pääasiassa sateenkaarinuorten hyvinvointia kartoittavien tutkimuksisten ja selvitysten kautta. Olen lisäksi hyödyntänyt myös kansalaisjärjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kirjallisuutta täydentääkseni rajallisen tutkimuskirjallisuuden tarjoamaa tietoa vähemmistöstressistä ilmiönä ja käsitteenä. Vaikka nykyinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) vaatii yhdenvertaista otetta kasvatukseen sekä ohjaa sukupuolitietoiseen ja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden huomioiviin käytäntöihin koulussa, tutkimuskirjallisuus osoittaa, että tavoitteet eivät vielä toteudu niin hyvin kuin olisi tarpeen. Hetero- ja sukupuolinormatiiviset oletukset, niistä kumpuava toiminta ja oppimateriaalit sekä kiusatuksi ja syrjityksi tuleminen koulussa aiheuttavat sateenkaareville oppilaille kokemuksia näkymättömyydestä, marginalisoiduksi tulemisesta sekä turvattomuudesta. Nämä tekijät saavat aikaan vähemmistöstressiä, joka vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa koulussa.