Browsing by Author "Nordlund, Marika"

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli aiemman tutkimuksen perusteella selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilainen voi tukea perhelähtöisesti lasten huoltajia kasvatustyössä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten lapsen osallisuus voi toteutua huoltajien kasvatustyötä tuettaessa. Tutkimusta on ohjannut Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukainen tulkinta huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja kasvatustyön tukemisesta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on ollut Urie Bronfenbrennerin ekosysteeminen teoria sekä perhelähtöinen työskentelymalli. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä artikkelihakuja viiteen elektroniseen tietokantaan. Aineistolle määriteltyjen hyväksymis- ja poissulkukriteerien perusteella aineistoksi valikoitui 12 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa käsiteltiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja lasten huoltajien välistä yhteistyötä sekä lasten osallisuutta yhteistyössä. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022, ja niissä kuvatut tutkimukset oli toteutettu Euroopassa, USA:ssa ja Australiassa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat tukea lasten huoltajia perhelähtöisesti huomioiden huoltajia tukevan suhteen elementit: edistämällä ammattitaitoaan hyödyntäen tasavertaisen suhteen kehittymistä, rakentamalla luottamusta sekä tavoitellen osaltaan vastavuoroisia ja kunnioittavia kohtaamisia tuoden huoltajille esiin yhteistyön merkityksellisyyden lapsen kannalta. Huoltajan kasvatustyötä tukiessaan ammattilaiset voivat huomioida lapsen osallisuuden kuulemalla hänen näkemyksiään ja ottamalla hänet aktiivisesti mukaan yhteistyöhön. Huoltajien kasvatustyön perhelähtöinen tukeminen lapsen osallisuus huomioiden voidaan esittää Bronfenbrennerin ekologista mallia mukaillen. Tärkeää on huomioida yksittäisen ammattilaisen toiminnan lisäksi koko varhaiskasvatusyhteisö sekä kulttuuri ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka määrittävät varhaiskasvatuksen toteutusta.