Browsing by Author "Nyberg, Ringa"

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten henkilöstö mieltää inkluusion käsitteen ja millä tavalla se on huomioitu esiopetuksen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan henkilöstön käsityksiä sekä asenteita monikulttuurisuuskasvatusta kohtaan. Tavoitteena oli selvittää, vastaako esiopetuksen henkilöstön käsitykset inkluusiosta ja monikulttuurisuuskasvatuksesta aiempia määritelmiä käsitteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuen tarpeisten lasten näkökulmaa ryhmässä, joka on yksi inkluusion piirteistä. Aiemmat tutkimukset sijoittuvat pitkälti perusopetukseen, joten tutkimuksen tekeminen esiopetuksen kontekstiin on ajankohtainen. Koulukontekstin tutkimuksista käy ilmi, että inkluusio ei välttämättä toteudu resurssipulan takia. Tutkimuksessa yritetään selventää käsitteiden mahdollista ilmentymistä esikouluissa. Tutkimuksen sähköiseen kyselylomakkeeseen osallistui varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevä henkilöstö. Lomakkeessa selvitettiin heidän ikänsä, työvuotensa, koulutustaustansa sekä opetettavan lapsiryhmän ikä. Suurin osa oli opettajina esikouluissa. Lisäksi muutama vastaaja työskenteli alle kuusivuotiaiden ryhmissä sekä yksi vastaajista profiloitui varhaiskasvatuksen hoitajaksi. Lomakkeessa ei selvitetty vastaajien työpaikan sijaintia, joten tutkimuksessa ei tulkittu vastauksia sijainnin näkökulmasta. Tutkimuksen aineistoon käytettiin sisällönanalyysiä, ja vastauksista nostettiin esille tutkimuksen kannalta merkityksellisiä ilmauksia, joita verrattiin teoriaosuuden inkluusion ja monikulttuurisuuskasvatuksen määritelmiin. Tutkimustulokset inkluusion näkökulmasta olivat melko hyvin linjassa teoriaosuudessa käytettyihin inkluusion määritelmiin. Vastaajat näkivät inkluusion suurimmaksi osaksi kaikkien lasten osallisuuden merkityksenä samassa ryhmässä, tukitoimina sekä yhteenkuuluvuuden tunteena. Monikulttuurisuuskasvatus käsitettiin suurimmaksi osin eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten kasvatuksena, vaikkakin vastauksista kävi myös ilmi jokaisen lapsen arvostaminen taustasta huolimatta. Vastauksista voi päätellä, että yhä edelleen monikulttuurisuuskasvatus nähdään muihin maihin, lippuihin ja ruokiin tutustumisena. Henkilöstön käsitykset ja asenteet nähtiin suurimaksi osaksi positiivisina, mutta yhteistyö vanhempien kanssa tuotti haasteita kielen takia.