Browsing by Author "Ollila, Viivi"

Tavoitteet. Suomalaislapsista enemmistö osallistuu varhaiskasvatuksen toimintaan jossain ikävaiheessa. Samalla lasten lisääntyneestä ylipainosta on muodostunut globaali haaste, jonka nujertaminen edellyttää toimia yhteiskunnan eri rakenteissa. Aiempien tutkimusten perusteella yksilölliset elämäntavat muotoutuvat jo varhaislapsuudessa. Näin ollen varhaiskasvatuksen liikkumisella on elinikäisiä vaikutuksia lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi tiedetään, että suurin osa varhaiskasvatuksen toiminnasta tapahtuu intensiteetiltään kevyissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin ulkoilu vaikuttaa varhaisvuosille asetettujen liikkumissuositusten toteutumiseen, ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten liikkumiseen varhaiskasvatusulkoilujen aikana. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui systemaattisen tiedonhankinnan avulla kootusta alan tutkimuskirjallisuudesta. Aineisto analysoitiin laadullisesti sisällön analyysiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella enemmistö varhaiskasvatuksen päivittäisestä toiminnasta tapahtui intensiteetiltään kevyissä toiminnoissa. Tulos oli kansainvälisesti yhtenevä. Saadut tulokset osoittavat, että ulkoilu kasvattaa lasten liikkumisaktiivisuutta ja lisää reippaan sekä vauhdikkaan liikkumisen määrää. Lasten yksilöllinen temperamentti, varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ja toimintaympäristö sekä ulkoiluolosuhteet vaikuttavat lasten liikkumisen toteutumiseen. Kansainvälisessä vertailussa pojat liikkuivat globaalisti tyttöjä monipuolisemmin ja määrällisesti enemmän. Suomalaislapset liikkuivat puolestaan vertailuimaista eniten vähintäänkin kohtuukuormitteisen liikkumisen tasolla. Varhaiskasvatuksessa lasten liikkumista voidaan tukea lisäämällä ulkoilun määrää ja toteuttamalla päiväkodin ulkopuolelle suuntaavia retkiä. Lasten monipuolinen liikkuminen ja erilaisten taitojen kehittäminen toteutuu parhaiten, kun ympärillä on runsaasti vapaata liikkumistilaa ja luonnonmukaisia materiaaleja. Saadut tulokset mahdollistavat varhaiskasvatuksen toimintaympäristön ja toimintatapojen kriittisen tarkastelun. Lisäksi tuloksia on mahdollista hyödyntää osana tulevia päätöksentekoprosesseja.