Browsing by Author "Opara, Matilda"

Erot oppimistuloksissa maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön lukeutuvien lasten välillä ovat olleet viimevuosina pinnalla. Vuoden 2018 PISA-tutkimuksen tuloksissa selviää, että Suomen maa-hanmuuttajataustaisten nuorten suoriutuminen oli heikompaa, kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Sanna Marinin hallituskaudella ajettiin läpi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, jonka tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoit-taa ja kuvata millä tavoin esiopetuksessa pyritään edistämään koulutuksellista tasa-arvoa maahan-muuttajataustaisten lasten näkökulmasta keskittyen kielelliseen kehitykseen ja kulttuurisen identitee-tin rakentumiseen. Tutkimus toteutettiin kuvailevana narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tämän tutkimuksen aineis-to muodostui kuudesta mahdollisimman tuoreesta suomalaisesta tieteellisestä artikkelista. Artikkelit ovat ilmestyneet vuosina 2014–2023. Tutkimuksen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, jossa aineistoa pelkistämällä saadaan eroteltua teemoja. Tutkimusaineiston analysoinnissa nousi esiin kolme teemaa liittyen suomi toisena kielenä -lasten kielellisen kehityksen tukemiseen esiopetuksessa: 1) esiopetuksen tavoitteet, johon kuuluu varhais-kasvatuksen ja esiopetuksen sivistyksellinen vastuu, 2) opetukseen vaikuttavat taustatekijät, joihin lukeutuvat opetuksen antajien käsitykset omasta kyvystään antaa riittävää opetusta suhteessa oppi-joiden erilaisiin taustoihin, sekä 3) henkilöstön koulutus ja taidot, jossa korostuu suomi toisena kie-lenä ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen toteutuksen haasteet varhaiskasvatuksessa, ja opetuksen an-tajien täydennyskoulutuksen tarve. Maahanmuuttajataustaisten lasten kulttuuri-identiteetin rakentumisen huomioimisesta esiopetuksessa erottui aineiston analysoinnissa kolme teemaa: 1) yhteenkuuluvuus, jossa korostui kulttuurinen su-lautuminen, 2) resurssien vaikutus, joihin lukeutuivat täydennyskoulutuksen puute ja myönteisen erityiskohtelun rahoituksen suuntaaminen, sekä 3) yhdenvertaisuuden keskeisyys, jossa painottui yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Tutkimuksen tuloksista selviää, että esiopetuksen tehtävä on selkeä kulttuuri-identiteetin ja kielelli-sen kehityksen tukemisessa, mutta kaikkien oppijoiden kannalta suotuisan lopputuloksen saavutta-minen vaatii henkilöstöltä osaamista ja resurssien uudelleen suuntaamista.