Browsing by Author "Paappanen, Juliaana"

Tämän opinnäytetyön aiheena on Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalinen toimintakyky ja itsetunto. Turnerin oireyhtymä on harvinainen tytöillä ilmenevä kromosomipoikkeavuus, jonka esiintyvyys on noin 1:2500. Oireyhtymän pääpiirteisiin kuuluu lyhytkasvuisuus, puutteellinen murrosiän kehitys ja lapsettomuus. Moni Turnerin oireyhtymään liittyvistä tutkimuksista keskittyy Turner-tyttöjen ja -naisten fyysiseen terveyteen, kuten pituuskasvuun, hormonihoitoihin ja murrosiän kehitykseen. Sen sijaan oireyhtymän vaikutuksia psykososiaaliseen hyvinvointiin on tutkittu vähemmän. Kun Turner-tytön vanhemmat saavat tietää diagnoosista, heitä todennäköisesti mietityttää, kuinka oireyhtymä tulee näkymään lapsen arkielämässä ja ihmissuhteissa. Tullaanko tätä kiusaamaan pituutensa tai muiden ulkoisten piirteidensä vuoksi? Tuleeko tällä olemaan haasteita ystävyys- ja seurustelusuhteissa? Miten nämä asiat vaikuttavat lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon rakentumiseen? Tämän tutkielman pyrkimyksenä on löytää näihin kysymyksiin vastauksia. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimusaineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia. Tarkoituksena on muodostaa laaja kokonaiskuva Turner-tyttöjen ja -naisten sosiaalisesta toimintakyvystä ja itsetunnosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä aiempia tutkimustuloksia analysoimalla. Aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2000–2011. Tutkittavien yhteinen ikähaarukka oli 7–61 vuotta, mutta valtaosa tutkittavista oli alle 35-vuotiaita. Tutkimusaineistossa Turner-tyttöjen ja -naisten oma arvio sosiaalisesta toimintakyvystään on varsin positiivinen. Heillä on kuitenkin vaikeuksia ystävyys- ja seurustelusuhteiden muodostamisessa ja kokemuksia koulukiusaamisesta. Lisäksi heidän vanhemmat kertovat heillä olevan tavallista enemmän haasteita sosiaalisissa taidoissa. Tämä voi viitata siihen, että Turner-tytöt ja -naiset peittelevät haasteiden todellista laajuutta tai eivät hahmota niitä itse. Turnerin oireyhtymään näyttää liittyvän myös heikko itsetunto, mutta tiettyjä itsetunnon osa-alueita on syytä tarkastella erikseen. Tämän tutkielman tuloksien mukaan Turner-tyttöjen ja -naisten suoritusitsetunto on vahva, mutta sosiaalinen itsetunto tavallista heikompi. Tulokset viittaavat siihen, että itsetunto-ongelmat ja haasteet sosiaalisissa suhteissa liittyvät Turner-tytöillä ja -naisilla erityisesti murrosiän kehityksen ongelmiin. Pituudella, käytetyllä hormonikorvaushoidolla ja sen kestolla ei sen sijaan näytä olevan vaikutusta kumpaankaan. Tutkimusartikkelien tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia, eikä suoria olettamuksia Turner-tyttöjen ja -naisten psykososiaalisesta toimintakyvystä kannatakaan tehdä. Jokainen Turner-tyttö on yksilö, ja kasvattajan rooliin kuuluu tunnistaa tämän henkilökohtaiset vahvuusalueet ja tuen tarpeet. Näin lapsen henkiselle kasvulle voidaan tarjota paras mahdollinen tuki.