Browsing by Author "Partanen, Sara"

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli esitellä vahvuusperustaisen opetuksen teoreettiset pääpiirteet nojautuen positiiviseen psykologiaan ja ennen kaikkea positiiviseen pedagogiikkaan, joihin kyseinen pedagoginen suuntaus kytkeytyy. Tutkin varhaiskasvatuksen opettajien järjestämää vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia ja siihen liittyviä pedagogisia toimintapoja. Lisäksi tutkin heidän näkemyksiään vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen. Tähän päivään asti positiivista pedagogiikkaa on tutkittu pitkälti koulumaailmassa, mutta varhaiskasvatuksen kentällä etenkin pienten lasten kohdalla tutkimustyö on jäänyt vähäisemmäksi. Tutkimustehtäväksi olenkin asettanut kysymykset: Minkälaista vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varhaiskasvatuksen kuvaavat järjestävänsä alle kolmevuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä? Millä tavoin varhainen vahvuusperustainen opetus vaikuttaa alle kolmevuotiaan lapsen kehitykseen varhaiskasvatuksen opettajien näkemysten mukaan? Menetelmät. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullinen, johon kokosin aineiston kyselylomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastanneita oli yhteensä kahdeksan ja he kaikki toimivat varhaiskasvatuksen opettajina alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Aineistoa tarkastelin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jossa tarkastelun pääkohteena olivat vahvuusperustaisen opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä varhaiskasvatuksen opettajien näkemykset vahvuusperustaisen opetuksen vaikutuksista alle kolmevuotian lapsen kehitykseen. Jokainen tarkastelun kohde luokiteltiin ala- ja yläluokkiin ja yhteen kokoavaan pääluokkaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimustulosten perusteella alle kolmevuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien järjestämän vahvuusperustaisen opetuksen lähtökohtana oli lapsen hyvinvointi. Lasten vahvuudet huomiotiin suunnittelussa muun muassa pienryhmäjakoa ja mallioppimisen hyödyntämistä varten. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttivät erilaisia pedagogisia toimintatapoja edistääkseen lapsen tietoisuutta omista vahvuuksistaan, kuten sanoittamista. Lapsiryhmässä esiintyviä vahvuuksia huomioitiin yhteisesti, mikä loi myönteistä ilmapiiriä ryhmissä. Vahvuusperustaisen opetuksen arviointia tehtiin yhteistyössä oman tiimin ja lasten vanhempien kanssa. Osassa ryhmistä vahvuusperustaista arviointia ei tehty ollenkaan tai vain tarvittaessa. Varhaiskasvatuksen opettajat näkivät vahvuusperustaisen opetuksen olevan yhteydessä sekä varhaisen minäkehityksen että positiivisen elämänsuunnan rakentumiseen.