Browsing by Author "Pekkala, Anne"

Tavoitteet. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatusikäisten lasten ruokakasvatusta ja tarkastella ruokakasvatuksen hyötyjä lapsen hyvinvoinnille. Ruokakasvatukselle on annettu erilaisia ohjeistuksia ja säädöksiä varhaiskasvatukseen, joiden mukaan ruokakasvatusta tulee toteuttaa. Ruokakasvatus tulee nähdä pedagogisena toimintana, joka tukee niin lapsen osallisuutta kuin hyvinvointia. Teoreettisena lähestymiskulmana käytän Bronfenbrennerin ekologista teoriaa lapsen kasvusta, jossa lapsen kasvuun nähdään liittyvä erilaisia tasoja kuten perheen tai kasvuympäristön merkitys lapsen kehitykselle. Tutkimusongelmiksi muotoituivat ruokakasvatuksen kokonaisuuden selvittäminen sekä hyvinvointiin liittyvät edut lapsen kasvulle ja kehitykselle. Menetelmät. Menetelmänä oli laadullinen tutkimus ja tutkielma toteutui kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus antaa menetelmänä tiivistetyn kuvauksen aineiston sisällöstä. Analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysi, jossa tiivistin aineistosta löytyviä tietoja tutkimusongelmaani sopiviksi. Aineisto muodostui google scholarin järjestelmästä haetuista aineistoista hakusanojen ruokakasvatus ja hyvinvointi – mukaan. Analysoidussa aineisto piti sisällään 17 julkaisua, jotka muodostuivat väitöskirjoista, artikkeleista ja erilaisista tutkimusraporteista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman tulososuudesta tuloksista käy ilmi varhaiskasvatuksessa ruokakasvatuksen monipuolisuuden huomioiminen aina ruokapuheesta, terveyttäväedistävään ravintoon kuin lasta osallistaviin käytäntöihin. Ruokakasvatuksessa huomioidaan myös kestäväkehityksen tuomat käytänteet. Varhaiskasvatuksessa annettava ruokakasvatus näkyy lapsia tasa-arvoistavana sekä huomioi myös perheiden ruokakäytännöt. Tulososion lopulla näkyvät ruokakasvatuksen hyödyt ja haasteet. Edistävänä tekijöinä ovat lasten vahvuuksiin perustuva kasvatus, aistiperäinen ruokakasvatus sekä kasvattajien oman ruokasuhteen ja ajantasainen ymmärrys ruokakasvatukseen liittyvistä tekijöistä. Haasteena tulevat esille aikuiskeskeisen varhaiskasvatuksen muutoksen hitaus sekä eritoimipaikkojen erilaiset ruokakäytänteet. Pohdinnassa on merkittävässä asemassa ruokakasvatuksen koulutuksen vähyys ja koulutuksen lisäämineen kasvattajille.