Browsing by Author "Pekkonen, Suvi"

Viimeisten vuosikymmenten aikana lasten liikkumattomuudesta on tullut yhä kasvava ongelma. Liikunnallisesti aktiivinen, mutta myös liikkumaton elämäntapa vaikuttaa siirtyvän yksilön lapsuudesta aikuisuuteen. Tuoreimpien tutkimusten mukaan liikunnallinen elämäntapa alkaa rakentua jo kolmesta ikävuodesta eteenpäin, joten on tärkeää tarkastella varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta liikunnallisen elämäntavan edistämisen näkökulmasta. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla millaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat nostavat esiin varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntamotivaation tukemisessa. Tarkastelen myös opettajaopiskelijoiden koettua liikuntakasvatuksen osaamista, sillä pienten lasten liikunnallisen elämäntavan tukeminen on aikuisen toimintaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2022 verkkokyselynä Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille suunnatulla sosiaalisen median alustalla. Ryhmässä oli kyselyä tehdessä 118 varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijaa ja vastauksia tuli 17 kappaletta. Tutkimuksessani opettajaopiskelijat tarkastelivat liikuntamotivaation kehittymiseen liittyviä tekijöitä monipuolisesti niin lasten yksittäisten liikunnallisten kokemusten kuin laajemmin koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin näkökulmasta. Koko toimintakulttuurin osalta liikkumisen sallivan asenteen merkitys nostettiin fyysisen ympäristön rinnalle keskeiseksi liikuntamotivaation tukemisen keinoksi. Liikunnan integroiminen varhaiskasvatuksen arjen eri toimintoihin ja oppimisympäristön muokkaaminen liikkumista mahdollistavaksi sekä vanhempien osallistaminen nähtiin tukevan liikuntamotivaation kehittymistä. Yksittäisissä liikunnallisissa tilanteissa liikuntamotivaation tukemisessa keskeiseksi keinoksi nostettiin myönteisten tunnekokemusten mahdollistaminen lapsen taitotaso huomioimalla. Opettajaopiskelijat, jotka kokivat liikunnalliset taitonsa hyväksi, kokivat liikuntakasvatuksen osaamisensa riittäväksi. Omaa osaamista perusteltiin omalla urheilutaustalla ja kokemuksella. Opettajaopiskelijat, jotka eivät kokeneet liikuntataitojaan hyväksi toivat esiin enemmän epävarmuutta liikuntakasvatuksen riittävästä osaamisesta huolimatta lapsuuden urheilutaustasta. Liikunnan edistämisen näkökulmasta jatkossa olisi mielestäni aiheellista tutkia, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden liikuntamotivaatiota voidaan tukea ja kehittää opintojen aikana, jotta liikunnan edistämisen riittävät toimet varhaiskasvatuksessa voivat toteutua.