Browsing by Author "Peltola, Maiju"

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia erään päiväkodin lasten käsityksiä koskien sukupuolistereotypioita. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolistereotyyppinen ajattelu ohjaa lasten mielipiteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Millaisia käsityksiä lapsilla on tytöistä ja pojista? 2) Vaikuttaako sukupuoli lasten leikki- ja leluvalintoihin, ja jos vaikuttaa, niin miten? 3) Onko lasten käsityksissä ja käyttäytymisessä huomattavissa sukupuolistereotypioiden mukaista ajattelua? Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostuu lasten haastatteluista ja havainnoinnista. Tutkimukseen osallistui helsinkiläisestä päiväkodista 10 lasta, joista 4 olivat tyttöjä ja loput 6 poikia. Lapset olivat 4–5-vuotiaita. Aineisto kerättiin ensin havainnoimalla lapsia vapaan leikin aikana ja sitten haastattelemalla heitä. Aineisto kerättiin päiväkodissa kuuden päivän aikana vuonna 2019. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksessa verrataan lasten mielipiteitä ja leikkikäyttäytymistä perinteisiin sukupuolistereotypioihin ja aiempiin tutkimuksiin. Aineistossa hyödynnettiin vahvasti teemoittelua. Teemoittelun avulla aineisto jaettiin kolmeen teemaan, jotka ovat: tyttöjen ja poikien leikit ja lelut, tyttöjen ja poikien ulkonäkö sekä tyttöjen ja poikien värit. Tutkimuksen tuloksiksi saatiin, että tutkittavat lapset osoittivat olevansa tietoisia sukupuolistereotyyppisestä ajattelusta ja useimmat lapset myös vastustivat tällaista ajattelutapaa. Joidenkin lasten mielipiteissä oli kuitenkin huomattavissa sukupuolistereotyyppistä ajattelua. Tällaista olivat esimerkiksi hameiden ja mekkojen luokittelu tyttöjen vaatteeksi ja Legojen luokittelu poikien leluksi. Lasten leikkikäyttäytymisen havainnoinnissa ilmeni sukupuolistereotypioiden mukaisia teemoja. Poikien leikkien kiinnostusten kohteena olivat esimerkiksi pyssyt, Pokémon, Star Wars ja Legot. Tyttöjen leikeissä esiintyi enemmän kotileikin ja hoivan teemoja. Tytöt myös värittivät kuvia tai piirsivät usein. Ryhmän lapset leikkivät selkeästi enemmän samaa sukupuolta olevien lasten kanssa. Lisäksi media vaikutti osaltaan lasten leikkeihin ja niiden sukupuolieroihin. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että tutkimus antaa käsitystä sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen merkittävyydestä ja siihen panostamisen tarpeesta. Tutkimus osoittaa sukupuolistereotyyppisen ajattelun yhä osin vaikuttavan lasten mielipiteisiin ja leikkeihin. Tästä johtuen sukupuolistereotyyppien ilmenemistä päiväkodissa pitäisi tarkastella enemmän ja pohtia siihen puuttumisen keinoja.