Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Rönnholm, Heidi"

Sort by: Order: Results:

  • Rönnholm, Heidi (2024)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tehtyjen tutkimusten avulla, miten musiikki vaikuttaa varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehitykseen. Lisäksi selvitettiin, millä musiikin keinoilla voidaan tukea lapsen kielen kehitystä varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia uusia tutkimuksia ja tutkimustuloksia aiheesta on tehty viime vuosien aikana. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen hyväksymis- sekä poissulkukriteerien jälkeen tutkimuksen aineisto muodostui kahdeksasta vertaisarvioidusta julkaisusta, jotka käsittelivät varhaiskasvatusikäisten lasten musiikin ja kielen kehityksen välistä yhteyttä. Artikkeleiden julkaisuajankohdat asettuivat vuosiin 2009–2023. Tutkimukset oli toteutettu Yhdysvalloissa, Kroatiassa, Suomessa, Italiassa, Kiinassa sekä Kanadassa. Tässä tutkimuksessa tulosten analysointi tapahtui narratiivisen analyysin avulla. Tulokset osoittivat musiikilla olevan positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatusikäisen lapsen kielen kehitykselle. Musiikilla ja kielellä näyttää tutkimusten perusteella olevan yhteisiä erityispiirteitä, joiden avulla musiikki voi parantaa kielen oppimista sekä muokata sen käsittelyä. Yhteisiä piirteitä oli esimerkiksi kielellisten äänteiden ryhmittely tavuihin sekä lauseisiin. Varhaisiän intensiivinen ja säännöllinen musisointi paransi merkittävästi lasten sanaston sekä foneemikäsittelyn taitojen kehitystä. Varhaiskasvatusikäiset lapset saavat fonologisia etuja osallistumalla kyseisen ikäryhmän musiikkitoimintaan ja kaikki varhaiskasvatuksessa tapahtuva musiikillinen ja luova toiminta vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti lapsen kielen kehitykseen. Varhaiskasvatuksen kontekstissa erityisesti laulu, soittaminen, laululeikit sekä yhteisöllinen musiikillinen toiminta nousivat kieltä kehittäviksi tekijöiksi. Musiikki on toimiva työkalu varhaisvuosien kielen kehittämiselle. Kielellisiin valmiuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska kielelliset vuorovaikutustaidot ovat yksi ihmisten tärkeimmistä viestintämuodoista.