Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Rousu, Jenni"

Sort by: Order: Results:

  • Rousu, Jenni (2024)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda koulukäsityön kontekstissa kirjallisuuskatsauksen keinoin kokonaiskuvaa sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden nykytilasta ja muutoksista 2000-luvulla. Vaikka sukupuolittuneet asenteet ja toimintamallit ovat vähentyneet, tutkimukset osoittavat, että sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden tasossa on edelleen parantamisen varaa. Jo sillä, että opettajat ovat koulukäsityön eri painotuksissa suurelta osin jakautuneet sukupuolen mukaan, on vaikutusta oppilaiden mielikuviin ja traditionaalisten sukupuoliroolien säilymiseen käsityöhän liittyvissä asenteissa. Opettajien omat kouluaikaiset kokemukset vaikuttavat opetukseen – etenkin opettajan refleksiivisyyden ollessa vähäistä. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2000-2020 aikana julkaistuista kotimaisista koulukäsityötä, sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolitietoisuutta käsittelevistä tutkimuksista sekä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista ja pro gradu -tutkielmista. Teorialähtöisen sisällönanalyysin lähtökohtana on feministisestä teoriasta, sukupuolten tasa-arvoa koskevasta tutkimuksesta ja Opetushallituksen vuonna 2015 julkaisemasta tasa-arvo-oppaasta nouseva käsitteistö. Tutkielman tavoitteiden kannalta tärkeimmät käsitteet ovat sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus. Tämän lisäksi analyysin kannalta olennaisia käsitteitä ovat sukupuoli, intersektionaalisuus, sukupuolineutraalius ja heteronormatiivisuus. Tutkielman tulokset osoittivat sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolitietoisuuden tason parantuneen 2000-luvun aikana. Sukupuolen moninaisuus huomioitiin kuitenkin vasta viimeisimmissä tutkimuksissa. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta olennaista oli siirtyminen sukupuolineutraalista näkökulmasta sukupuolitietoisuuden lisäämiseen. Myös tämä tutkielma tekee näkyväksi sukupuolittuneita asenteita ja toimintamalleja, ja osoittaa niiden edelleen elävän voimakkaasti sekä koulukäsityössä että yhteiskunnassa laajemminkin. Se osoittaa myös tarpeen lisätutkimukselle, jonka pohjalta sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin edistää sekä poliittisilla että koulukohtaisilla päätöksillä.