Browsing by Author "Saari, Maisa"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella lapsen oikeuksia perusopetuksessa lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportoinnin perusteella. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsen oikeuksien sopimuksen vaikutukset ovat vaihtelevia. Sopimuksella on huomattu olevan vaikutus sopimusvaltioiden päätöksentekoon, mutta toisaalta sopimuksen täytäntöönpanossa on puutteita. Tässä tutkielmassa etsitään tuloksia tutkimuskysymykseen ”miten lapsen oikeuksia on Suomessa edistetty määräaikaisraportoinnin perusteella?”. Tutkielmassa tutkitaan määräaikaisraporteissa ja loppupäätelmissä esiintyviä teemoja ja kehityskulkuja. Tarkoituksena on saada lisää tietoa lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta suomalaisessa perusopetuksessa. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, koska tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja tarkastella lapsen oikeuksia suomalaisessa perusopetuksessa määräaikaisraportoinnin perusteella. Menetelmäksi valittiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi, koska tutkielmassa haluttiin saada yleinen ja kokonaisvaltainen kuvaus tutkimusaiheesta raporttien avulla kuitenkin kadottamatta aineiston alkuperäistä sisältöä. Tutkielmaa tehdessä havaittiin lapsen oikeuksia perusopetuksessa koskevan tutkimuksen vähyys, ja osuvimmaksi aineistoksi havaittiin yleissopimuksen määräaikaisraportointi. Aineistoiksi valikoituivat ulkoministeriön määräaikaisraportit ja lapsen oikeuksien komitean päätelmät niiden sisällön, tarkan valvonnan ja saatavuuden takia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa tarkasteltiin lapsen oikeuksia viiden pääluokan avulla. Pääluokat olivat lapsen edun ensisijaisuus, syrjinnän kielto, lapsen oikeus kehitykseen, lapsen oikeus osallisuuteen ja lapsen oikeus suojeluun ja huolenpitoon. Tulosten perusteella määräaikaisraportointi on johtanut lapsen oikeuksien edistämiseen perusopetuksessa, mutta lapsen oikeuksien toteutumisessa on silti puutteita. Raportoinnissa voidaan myös havaita epäjohdonmukaisuuksia ja jatkuvuuden puute, vaikka niissä pyritäänkin vastaamaan lapsen oikeuksien komitean suosituksiin ja kehotuksiin. Toisaalta raportoinnissa voidaan havaita positiivisia kehityskulkuja ja ominaisuuksia.