Browsing by Author "Sahla, Satu"

Tiivistelmä – Referat – Abstract Vuonna 2016 julkaistu Varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden suositukset linjaa, että fyysistä aktiivisuutta tulisi varhaiskasvatusikäisillä lapsilla toteutua kolme tuntia päivässä vaihtelevalla intensiteetillä. Etenkään kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrän tavoitteet eivät täyty varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Lasten liikuntakasvatus ja liikunnan ohjaaminen on perinteisesti aikuisjohtoista toimintaa, jossa korostuvat ennalta asetetut tavoitteet. Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajan toiminta on yhteydessä 3–4-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ohjatun liikuntakerhon aikana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, minkälainen opettajan toiminta lisää lasten kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta tai päinvastoin lisää lasten liikkumattomuutta. Tämä tapaustutkimus on tehty monimenetelmäisellä otteella. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin videohavainnointia, joka toteutettiin systemaattisena määräaikaisena havainnointina. Videoaineiston keruu toteutettiin marraskuussa 2017 kuvaamalla 3–4-vuotiaiden lasten liikuntakerhoa, ja sen kesto oli 37 min 55 s. Liikuntakerho sopi hyvin tutkimuskohteeksi, sillä se sisälsi opettajan ohjaamaa toimintaa, jonka tavoitteena oli saada lapset fyysisesti aktiiviseksi ja liikkumaan monipuolisesti. Jokaisen lapsen fyysisen aktiivisuuden intensiteetille sekä opettajan toiminnalle tehtiin notaatio viiden sekunnin välein Reunamon orientaatioprojektissa käytetyn observointipohjan (2016) luokittelun mukaisesti. Yhteensä havaintoja kertyi 3640 kappaletta. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä sisällönanalyysiä lasten fyysisen aktiivisuuden ja opettajan toiminnan välisten yhteyksien löytämiseksi. Ristiintaulukoinnin pohjalta saadut tulokset osoittivat, että opettajan toiminta oli yhteydessä lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin. Opettajan ollessa osallistuva tai vastaanottava, oli lapsilla havaittavissa enemmän kevyttä, kohtalaisen kuormittavaa tai kuormittavaa liikettä. Sen sijaan opettajan toimiessa neutraalisti tai tavoittelevasti, olivat lapset enemmän paikallaan tai tekivät liikkeitä raajoilla. Opettajan negatiivista suhtautumista lapsiin tai heidän jättämistään huomiotta ei ollut havaittavissa laisinkaan. Lisäksi laadullinen tarkastelu osoitti, että opettajan aktiivinen havainnointi, toiminnan rikastaminen, lasten innostaminen tai ohjaaminen ryhmän toimintaa keskeyttämättä olivat yhteydessä lasten kuormittavaan fyysiseen aktiivisuuteen, kun taas asioista päättäminen ja pitkään puhuminen olivat yhteydessä lasten paikallaanoloon. Tämä tapaustutkimus on vain suuntaa antava, eikä tutkimustuloksia voida pitää yleistettävinä suppean otannan vuoksi. Koska varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden ja opettajan toiminnan yhteyksiä ei ole juurikaan tukittu, olisi jatkossa tarpeellista tarkastella, minkälaisia tuloksia saataisiin, jos otoksen koko ja havainnoijien määrä olisivat suurempia kuin tässä tutkimuksessa.