Browsing by Author "Salminen, Julia"

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kahden eri esiopetuksen toimintaympäristöt erosivat toisistaan liikuntakasvatuksen näkökulmasta, sekä miten sosiaalinen ympäristö tukee lasten fyysistä aktiivisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden esiopetuspaikan sisä- ja ulkotiloja sekä lähiympäristön mahdollisuuksia liikuntakasvatuksen näkökulmasta. Halusin myös tutkia sosiaalisen ympäristön merkitystä lapsen aktiivisuuden tukemiseksi. Tutkimustuloksiani vertailtiin aiempiin tieteellisiin tutkimuksiin lasten liikuntakasvatus ja liikunnan toimintaympäristöt- aiheista. Tutkimuksessa hyödynnettiin Piilo -tutkimus- hankkeen (2023) tutkimustuloksia. Osana teoriaa kulkee myös Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014). Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytettiin haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja niihin osallistui kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksen esiopetuspaikat sijaitsivat eri puolilla kaupunkia. Tutkimusaineistoni litteroin tekstimuotoon. Analysointivaiheessa luokittelin aineistoa osiin ja merkitsin korostus- tussilla tekstistä tutkimuksen kannalta tärkeitä asioita. Tutkimustulokset osoittivat, että toimintaympäristöjen muokkaaminen lapsiryhmälle sopivaksi edisti lasten fyysistä aktiivisuutta. Esiopetuspaikkojen toimintaympäristöistä löytyi eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Molemmat esiopetuspaikat kokivat tärkeiksi retkikohteiksi kaupungin erilaiset leikkipuistot. Kumpikin esiopetusryhmä teki vain harvoin retkiä metsiin ja luonnon äärelle. Tuloksissa ilmeni myös, että kasvattajan roolilla oli suuri merkitys lasten aktiivisuuteen innostamisessa. Etenkin lasten kannustaminen, liikunnallisissa leikeissä ja peleissä mukana oleminen sekä positiivisuus nousivat hyviksi keinoiksi tukea lasten fyysistä aktiivisuutta. Haastatteluiden mukaan isoin rooli lasten fyy- sisen aktiivisuuden tukijana ovat kasvattajat, lasten vertaissuhteet ja ryhmän yhteishenki.