Browsing by Author "Salo, Hanna R"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tehtävänä on suunnata huomio varhaiskasvatuksen siirtymätilanteisiin ja niiden tarjoamiin erinomaisiin oppimisen mahdollisuuksiin. Siirtymätilanteet jäävät valitettavan usein pedagogisen suunnittelun ulkopuolelle, vaikka sosioemotionaalisen uusimman tutkimuken valossa juuri strukturoiduissa ja opetustilanteina nähdyissä siirtymissä lapsen itsesäätelytaitoja olisi tehokkainta harjoitella juuri vuorovaikutuksessa aikuisen tukemana. Transitio-oppiminen-käsitteen tarkoitus on nostaa esiin siirtymätilanteiden pedagoginen ulottuvuus myös käsitteen tasolla ja siten kohottaa perustoimintojen yleistä imagoa. Siirtymätilanteista ja perustoiminnoista on toistaiseksi niukasti tieteellistä tutkimusta. Toivottavasti tämän tutkimuksen ja tulevaisuuden väitöskirjatason tutkimuksen kautta tutkimusaukko saadaan vähitellen täytettyä teoriapohjaisella tiedolla, joka auttaa varhaiskasvatuksenopettajia ym. kasvattajia tukemaan lapsen itsesäätely- ja vuorovaikutustaitoja yhä monipuolisemmin, sensitiivisemmin ja ymmärtäväisemmin varhaiskasvatuksessa Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja yleisenä kirjallisuuskatsauksena. Aineistona käytettiin Kettukankaan (2017) perustoimintoja käsittelevää väitöskirjaa, Hautakankaan Muksuopin interventiotutkimusta (2022) sekä̈ Veijalaisen väitöskirjaa mm. itsesäätelystä (2022). Sisällön analyysin avulla tutkimusaineistoa teemoittelemalla, kategorioimalla ja vertaamalla saatiin vastauksia lasten siirtymätilanteissa tarvitsemien taitojen sisällöistä ja päästiin luonnostelemaan transitio-oppimisen käsiteluonnosta. Tutkimustulokset ja tulkintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että lapsen on hallittava merkittävä määrä moninaisia sosioemotionaalisia taitoja, jotta siirtymätilanne sujuisi pulmitta. Lapsi tarvitsee oppiakseen kasvattajaa ohjaamaan, mallintamaan ja säätelemään vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Itsesäätelytaitojen harjoitteluun siirtymätilanne on monipuolinen ja sopiva tilanne. Vuorovaikutuksessa sensitiivisen, sitoutuneen ja pedagogisesti taitavan kasvattajan kanssa lapsi saa turvallisesti harjoitella itsesäätelyä ja resilienssiä. Myönteinen ja lasta osallistava pedagogiikka tukee lapsen hyvää itsetuntoa. Strukturoimattomat siirtymätilanteet kuormittavat sekä lasta, että kasvattajaa. Siirtymätilanteiden pedagoginen suunnittelu on tärkeää, ja siksi siirtymätilanteiden selkeä strukturointi olisikin syytä saada kirjattua myös selkeämmin osaksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita tulevaisuudessa. Transitio-oppimisen käsitteellä voidaan kuvata näitä siirtymissä tapahtuvia oppimisen hetkiä.