Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Salo, Juuso"

Sort by: Order: Results:

  • Salo, Juuso (2020)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää filosofiaa lapsille (P4C) -menetelmien vaikutusta kouluikäisten lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Aikaisempi tutkimus aiheesta antaa viitteitä siitä, että P4C-pohjaisilla interventio-ohjelmilla on positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin kykyihin, joiden harjaannuttamista voidaan pitää lähes välttämättömänä lapsen normaalin sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. P4C-menetelmiä, jotka pyrkivät oppilaiden välisen dialogin sekä ajattelutaitojen kehittämiseen niin kriittisen, luovan kuin välittävän ajattelun osalta, on hyödynnetty ympäri maailman, myös Suomessa. P4C:n maailmanlaajuisen suosion takia sen mahdollista vaikutusta lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin kykyihin voi pitää tärkeänä ja ajankohtaisena tutkimuskohteena. Suoritin tutkimukseni integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoksi valikoitui viisi kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tutkimukseen valikoituneet artikkelit käsittelivät P4C-menetelmiä hyödyntävien, eri pituisten interventioiden vaikutusta 5-15 vuotiaiden lasten kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin taitoihin. Jaottelin tutkimusaineistoni analyysissa käsitteet sekä sosiaalisiin että emotionaalisiin kykyihin, joita käsittelin tutkimuksessani myös yhdessä termillä sosioemotionaaliset taidot. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että P4C-menetelmiä hyödyntävillä interventioilla on vaihtelevia, mutta enimmäkseen lievästi positiivisia vaikutuksia lasten sosioemotionaalisiin taitoihin. Vaihtelevia tuloksia selittänee muun muassa suuret kokoerot tutkimusten otoksissa sekä erilaiset mittarit. Sosioemotionaalisten taitojen objektiivista mittaamista hankaloittaa myös niiden luonne vaikeasti havainnoitavina ja mitattavina kykyinä, verrattuna puhtaasti kognitiivisiin kykyihin. Tuloksista voi kuitenkin saada selviä viitteitä P4C-pohjaisten interventioiden hyödyistä lasten sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen kannalta. Aihe kaipaa lisätutkimusta ja parempaa jatkotutkimusta varten tarvitaan tarkempia mittareita, isompia otoksia ja lisäresursseja pidempiin interventiojaksoihin.