Browsing by Author "Sarliker, Elinor"

Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa lapset toimivat vuorovaikutuksessa ja luovat vertaissuhteita keskenään. Jo varhaiskasvatusryhmissä voidaan kuitenkin nähdä, miten vertaisryhmän hyväksyntä vaikuttaa vertaissuhteisiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joilla on tuen tarvetta saattavat olla alttiimpia vertaissuhteissa esiintyville haasteille, eikä sosiaalinen osallisuus toteudu tukea tarvitsevien lasten osalta yhtä hyvin kuin ei tuen tarpeisten lasten osalta. Vertaissuhteet ja sosiaalinen osallisuus ovat kuitenkin merkittäviä lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkielman tavoitteena oli koota tietoa ja saada ymmärrystä tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millä tavoin tuen tarpeisten lasten vertaissuhteita voidaan tukea. Tutkielmassa nostetaan esille ja kootaan tutkimustietoa tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista inklusiivisissa ympäristöissä. Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia integroivan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Aineistonkeruussa hyödynnettiin systemaattisia menetelmiä ja lopullinen aineisto koostui 12 vertaisarvioidusta englanninkielisestä kansainvälisestä tutkimusartikkelista vuosilta 2014–2022. Aineiston analyysissä hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja tutkimusartikkelien analyysin tuloksena muodostui neljä aineistolähtöistä alaluokkaa, joiden mukaan muodostettiin lopullinen tulosten käsitteellistäminen. Tutkimustuloksissa korostui tuen tarpeisten lasten vertaissuhteiden vähäisyys ja riski sosiaaliselle torjunnalle. Toisaalta yhteinen kiinnostus tuki vertaissuhteiden syntymistä ja vertaisten vaikutus oli merkityksellinen juuri tuen tarpeisille lapsille. Aineiston analyysissä nousivat esille aiemman tutkimustiedon kanssa yhtenäiset riskiryhmät, joilla esiintyi haasteita vertaissuhteissa. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten tietoisuus tuen tarpeisten lasten vertaissuhteista ja heidän asemastansa vertaisryhmässä osoittautui tutkimuksissa rajalliseksi. Tutkimuksissa painotettiin yksilöllisiä sekä aikuisohjattuja interventioita kuin myös lasten vertaissuhteiden tukemista erilaisissa ryhmissä osana toimintaa. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat avainasemassa tuen tarpeisten lasten vertaissuhteiden ja sosiaalisen osallisuuden tukemisessa.