Browsing by Author "Saturi, Tania"

Tämä tutkielma perustuu aiempaan tutkimukseen positiivisesta psykologiasta, työhyvinvoinnista ja positiivisesta pedagogiikasta. Positiivisen psykologian tarkoituksena on tunnistaa ja kehittää ihmisissä hyvää, yrittää löytää vahvuudet ja käyttää niitä hyväkseen, jolloin mieli vahvistuu ja tämän seurauksena ihminen sekä hänen yhteisönsä voivat kokonaisvaltaisesti paremmin (Leskisenoja, 2017, s. 33; Ojanen, 2023, s. 449; Uusitalo-Malmivaara, 2014a, s. 19, 23). Työhyvinvointi taas koostuu fyysisen-, psyykkisen-, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin kokonaisuudesta, johon vaikuttavat kotiolot, työpaikka, asiakkaat ja henkilön kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä voimavarat kohdata erilaiset tilanteet ja todella monet muut tekijät (Manka, 2015, s. 24, 107; Virolainen, 2012, s. 12–14; Vänskä, 2022, s. 23, 29). Positiivinen pedagogiikka on positiivisen psykologian teoriaan perustuvaa käytännön toimista ja käytänteistä koostuvaa kasvatusta ja opetusta, jossa pyritään tuomaan esille ihmisten parhaat puolet ja lisätään hyvää sekä kiinnitetään huomiota lasten/nuorten omasta hyvinvoinnistaan oppimisen taitoihin (Leskisenoja & Sandberg, 2019, s. 17–18; Ranta, 2020, s. 13). Tutkielman tekemiseen tarve kohosi opettajien työhyvinvoinnin heikkenemisestä viime vuosina ja halustani löytää keinoja parantaa sitä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli analysoida ja kuvata positiivisen pedagogiikan käytön yhteyttä opettajan työhyvinvointiin ja löytää konkreettisia positiivisen pedagogiikan käytänteitä, joilla lisätä opettajan työhyvinvointia. Tämä tutkielma on laadullinen integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa analysoitiin kahta valmista tutkimusta aiheesta. Analysointimenetelmä oli aineistolähtöinen sisällön analyysi, jossa tein luokittelua ja teemoittelua, jonka pohjalta etsin yhteneväisyyksiä aineistostani. Tutkielman ensimmäisellä kysymyksellä, ”Mitä yhteistä on positiivisen pedagogiikan käytöllä ja työhyvinvoinnilla?” nousi esille, että niillä on todella paljon yhteneväisyyksiä. Näiden tulosten perusteella sain vastauksen toiseen kysymykseen ”Minkälaisilla positiivisen pedagogiikan käytänteillä voisi lisätä opettajan työhyvinvointia?”. Koko kouluyhteisön sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus oli yksi keskeinen asia opettajan työhyvinvoinnin kannalta. Yhteiset positiiviset ja vahvuusorientoituneet toimintatavat, arvot ja tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat, luovat positiivista kiinnittymistä ja näin lisäävät työyhteisön sekä yksittäisen opettajan työhyvinvointia. Kun saadaan luotua myönteinen, arvostava ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri, jossa opettajat saavat positiivista palautetta toimimisestaan, heidän vahvuutensa huomioidaan sekä heidän omaa ammatti-identiteettiään tuetaan kouluttamalla ja tukemalla niin silloin mahdollistetaan heidän innostumisensa sekä iloitseminen työstään, joka johtaa usein myös positiivisten tunteiden tarttumiseen. Kun opettaja muuttaa omaa ajatusmaailmaansa vahvuusperustaiseksi, niin hän alkaa katsomaan maailmaa positiivisemmin sekä ratkaisukeskeisemmin mikä nostaa opettajan voimavaroja, jolloin hän voi suunnitella ja toteuttaa toimintaa, omia arvojaan sekä vahvuuksiaan vastaavaksi ja tämä lisää halua tarttua uusiin haasteisiin, uudistaa omia opetusmenetelmiään sekä se luo valtavaa työhyvinvointia. Opettajan työhyvinvointi on suoraan kytköksissä oppilaiden hyvinvointiin niin kuin Ranta (2020, s. 28) nostaakin esille. Kun opettaja voi hyvin se näkyy oppilaiden kokonaisvaltaisessa oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa, käyttäytymisessä sekä heidän mielen maailmassaan ja näiden näkeminen oman työnsä tuloksina taas nostaa opettajan motivaatiota, tyytyväisyyttä, oman työnsä arvostamista sekä kokonaisvaltaista työhyvinvointia.