Browsing by Author "Schildt, Nea"

Tarkastelen tutkimuksessani esi- ja alkuopettajien näkemyksiä lasten kouluvalmiuksista. Koska kouluvalmiuden tulkinnoissa nähdään usein huomattavia eroja (Stein, Veisson, Õun & Tammemäe, 2018, 1; Linnilä, 2006, 31; Brotherus, Hytönen & Krokfors, 2002, 229), kiinnostuin tutkimaan erityisesti lapsen varhaiseen koulupolkuun vaikuttavien esi- ja alkuopettajien näkemyksiä. Kyseinen aihe kiehtoi minua, sillä Esiopetuksen tai Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa ei puhuta lasten kouluvalmiudesta lainkaan. Sen sijaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2014b, 100) korostetaan esi- ja alkuopetuksen henkilöstön yhteistyötä erityisesti siirtymävaiheessa. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta esi- ja alkuopetus voivat muodostaa lapsen kehitystä tukevan jatkumon. Tätä voidaan vahvistaa esimerkiksi esi- ja alkuopettajien välisillä kouluvalmiuskeskusteluilla. Tämän tutkimuksen tehtävä on selvittää, millaiset kouluvalmiudet ovat opettajien mielestä lapselle tärkeimpiä valmiuksia, sekä millä tavoin ja miksi opettajien näkemykset kouluvalmiudesta mahdollisesti eroavat. Sahinin, Sakin ja Tuncerin (2013) aiempi tutkimus osoitti esi- ja alkuopettajien näkemykset pääosin samankaltaisiksi. Koska nykyään keskusteluissa painotetaan lasten kouluvalmiuksien ohella myös koulun valmiutta (Brotherus ym., 2002, 230; Lamminmäki & Meriläinen, 1997, 19), nostan tutkimuksessani esiin myös osin koulun valmiuden. Kvalitatiiviseen eli laadulliseen tutkimukseeni osallistui kolme esiopetuksessa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa sekä kolme alkuopetuksessa työskentelevää luokanopettajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua, sillä se mahdollisti esittämään haastateltaville heidän vastauksiaan tarkentavia lisäkysymyksiä (Tuomi & Sarajärvi, 2018, 87–88). Haastattelut nauhoitettiin ja videoitiin, jotta pystyin litteroimaan ne tarkempaa analyysia varten. Tutkimukseni analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka tukena käytin teemoittelua. Aineistoni jakautui seuraavaan kolmeen teemaan: opettajien näkemykset kouluvalmiudesta, valmiuksien harjoittelu ja oppiminen sekä esi- ja alkuopettajien välinen yhteistyö. Tutkimustulokseni osoittivat esi- ja alkuopettajien näkemykset lasten kouluvalmiuksista pääosin yhteneviksi. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaaliset taidot olivat selkeästi lapselle tärkein kouluvalmius, sillä niiden merkitys korostui opettajien vastauksissa useasti sekä huomattavasti muita taitoja enemmän. Tutkimuksessani esiintyi kaksi selkeää näkemyseroa esi- ja alkuopettajien välillä, joista toinen ilmeni puhuttaessa lapsen kouluvalmiuden tarpeesta hänen siirtyessään kouluun. Toinen näkemysero osoittautui puolestaan kirjain- ja numerotuntemuksen merkityksessä. Tutkimukseni tärkeä havainto oli myös se, että koulun valmiudesta puhuttiin yllättävän vähän. Vain kaksi kuudesta opettajasta kertoi käyneensä esi- ja alkuopettajien välisessä yhteistyössä keskustelua myös koulun valmiudesta vastaanottaa valmiuksiltaan eritasoisia oppijoita.