Browsing by Author "Schorin-Keltto, Taina"

Tavoitteet. Tutkimusten ja erilaisten julkaisujen mukaan valtaväestön suhtautumi-nen venäläistä syntyperää oleviin oppialaisiin on pitkään ollut negatiivisesti sävyt-tynyt. Kielteinen vuorovaikutus näkyy siinä, että venäläistaustaisilla oppilailla on keskimääräistä vähemmän ystäviä ja he kokevat olevansa usein ryhmässään ulko-puolisia. Useat oppilaat ovat myös kokeneet syrjintää ja henkistä väkivaltaa. Julki-sessa keskustelussa on osoitettu huolta näiden lasten itsetunnon kehityksen osal-ta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia ja näkemyksiä omasta mahdollisuudestaan vaikuttaa tilanteeseensa ja selvittää kokevatko he olevansa ulkopuolisia. Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu vuonna 1994, ja se on kir-joitettu kandidaatintyöksi vuonna 2020. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastateltavina olivat neljä neljäsluokkalaista peruskoululaista Helsingistä. Lisäksi aiheeseen perehdyt-tiin haastatteluajankohdan jälkeen tehdyn tutkimuksen kautta. Tutkimukset luettiin huolella ja niiden kautta tutustuttiin haastattelujen jälkeisen ajan tuomiin muutok-siin venäläistä syntyperää olevien oppilaiden kokemuksiin suomalaisessa perus-opetuksessa. Tulokset ja johtopäätökset. Useassa tutkimuksessa painotettiin opettajan ja kodin välistä yhteistyötä. Haastatteluista kävi selväksi, että vaikka oppilaat kokivat olevan-sa hyväksyttyjä ja heillä oli ystäviä, olivat kontaktit kuitenkin vähäisempiä valtaväes-tön kuin oman kieliryhmän kanssa. Jokainen haastateltava oli kokenut tulleensa syrjityksi ja kokenut syrjintää juuri taustansa vuoksi. Myös erilaiset poliittiset ja kult-tuuriset näkemykset ja niiden tuomat toiseuden kokemukset nousivat esille haasta-teltavien kokemuksista. Voidaan myös sanoa, että haastateltavien omat asenteet tuntuivat lisäävän syrjityksi tulemisen kokemusta. Lapsen kokemus ympäristön asenteista rajoittaa siten hänen toimintamahdollisuuksiaan.