Browsing by Author "Soirala, Anni"

Tavoitteet. Suomalaisen opetussuunnitelman mukaan koulun tavoitteena on kasvattaa aktiivisia toimijoita, jotka osaavat ilmaista omia näkemyksiään rakentavasti, työskennellä yhdessä ristiriitoja ratkaisten ja toimia eri osapuolten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeudenmukaista kohtelua pohtien. Kuitenkaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei tarjota konkreettisia keinoja osallisuuden toteuttamiselle. Tämän vuoksi luokanopettajalle jää avoimeksi se, kuinka paljon ja missä asioissa oppilaan ääntä tulisi kuulla ja ottaa huomioon. Tämä voi aiheuttaa suuriakin eroja eri luokkien välille, kun selkeää ohjeistusta ja raameja ei ole määritelty. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia konkreettisia keinoja osallistavalle opetukselle tarjotaan Kasvatus-lehdissä ja millä tavoin osallisuutta on toteutettu lehden artikkeleissa. Nämä osallistavat menetelmät ja toimintakäytännöt antavat oppilaan äänelle painoarvoa. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistona käytettiin seitsemää Kasvatus-lehden vuosien 2016 ja 2018 välillä julkaistuja osallisuuteen liittyviä artikkeleja. Valintakriteereinä olivat sekä osallisuus-käsitteen esiintyminen artikkeleissa, sekä ilmestyminen vuoden 2016 jälkeen, jolloin uusin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on astunut voimaan. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston analyysin perusteella konkreettisten keinojen vaihtelevuuden skaalan olevan laaja. Hartin tikapuumalliin sijoitettuna artikkeleista löytyneet osallisuuden keinot sijoittuivat kolmannen ja kahdeksannen tason välille. Hartin kahdeksanportaisen tikapuumallin korkein osallisuuden taso on kahdeksas taso, jolloin oppilas ja opettaja tekevät yhteistyötä koko päätöksentekoprosessin ajan. Vastaavasti alhaisin osallisuuden taso on ensimmäinen taso, jolloin oppilasta manipuloidaan toimimaan toivotulla tavalla antamatta tälle aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Aineiston analyysin tulokset kielivät selkeiden raamien puutteesta osallistavaa opetustuokiota suunnitellessa. Osallisuuden toteuttamiselle nähtiin useita haasteita, joiden katsottiin estävän oppilaiden aidon osallistumisen. Resurssien ja opettajankoulutuksen puutteellisuuden nähtiin estävän osallistavan opetuksen syntymisen. Osallisuuden koettiin vaativan opettajalta aikaa ja vaivaa enemmän, kuin niitä olisi käytettävissä. Koulutusta koskevat leikkaukset nähtiin uhkana osallisuuden toteuttamiselle ja vaikeuttavan lasten äänten kuuluviin saamista. Näitä tuloksia voidaan soveltaa jatkotutkimuksissa pohjana empiiriselle kartoitukselle osallisuuden todellisesta tilasta luokkahuoneissa.