Browsing by Author "Sulander, Outi"

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksessa toteutettava käsityöpedagoginen toiminta on menettänyt asemaansa viime vuosien aikana, eikä käsitöiden tekoa juurikaan enää mahdollisteta lapsille. Tämä käy ilmi tuoreimmissa tutkimuksissa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös tuotu esille lasten osallisuuden käsitteen ristiriitaisen tulkinnan haaste, mikä osaltaan vaikuttaa toteutettavan toiminnan käytännön toteutukseen. Käsityön näkökulmasta pieniä lapsia koskevaa tutkimusta on vain vähän saatavilla, vaikka käsityöpedagogisella toiminnalla on monia lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja oppimista tukevia ominaisuuksia. Osallisuudesta on puolestaan tehty paljonkin tutkimusta, mutta pääasiassa tutkimukset painottuvat varhaiskasvatuksen henkilöstön mielipiteisiin osallisuuden toteutuksesta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista lasten osallisuus on käsityöpedagogisessa projektissa ja millaista lasten käsityöpedagoginen toiminta on projektin aikana. Tutkimuksessa lisätään tietoisuutta osallistamisen käsitteestä ja luodaan positiivista kuvaa käsityöpedagogisen toiminnan hyödyistä tutkimalla kahden viisivuotiaiden ryhmän toimintaa heille suunnitellun käsityöpedagogisen projektin kautta. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimusmenetelmän mukaisesti. Tutkimukseen osallistui kaksi viisivuotiaiden varhaiskasvatusryhmää, yksi Helsingistä ja yksi Vantaalta. Yhteensä tutkimukseen osallistui 21 lasta ja neljä varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä. Tutkimusaineisto kerättiin useaa aineistonkeruumenetelmää hyödyntäen. Näitä olivat Zoom- ja Teams-sovelluksen kautta tallennetut tapaamiset päiväkotiryhmien kanssa, kyselylomakkeet, joihin vastasivat varhaiskasvatuksen henkilöstö, sekä lasten tekemien käsitöiden dokumentoidut valokuvat. Analyysi toteutettiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Lisäksi analyysin tukena hyödynnettiin teemoittelua. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että lasten osallisuus mahdollistuu käsityöpedagogisessa toiminnassa monipuolisesti. Käsityöpedagogiikan näkökulmasta kokonainen käsityöprosessi ei toteutunut tässä tutkimuksessa kummankaan ryhmän osalta, vaikka vahvaa potentiaalia sen toteutumiselle oli tutkimusaineistosta havaittavissa. Osallisuuden näkökulmasta tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkimusta siinä, että osallisuuden toteutumisessa on kyse varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välisen vallan suhteen tasapainoilusta, jossa molempia tarvitaan osallisuuden toteuttamiseen ja mahdollistumiseen. Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat, että käsityöpedagogisella toiminnalla voidaan tukea lasten osallisuuden toteutumista, luoda elämysten edellytyksiä, onnistumisen iloa ja ylpeyden tunnetta itse tehdystä työstä.