Browsing by Author "Tikkinen, Eveliina"

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaiseksi varhaiskasvatuksen opettajat kokevat ilmapiirin tällä hetkellä työpaikoillaan. Lisäksi tarkoituksena oli löytää positiivista ilmapiiriä rajoittavia, sekä edistäviä tekijöitä. Millaisilla tekijöillä voitaisiin saada parannettua varhaiskasvatuksen työilmapiiriä? Mediassa on viime vuosina korostunut varhaiskasvatuksen ongelmat, kuten kiire ja henkilöstöpula. Täten on tärkeä saada tietoa, miten varhaiskasvattajat todella voivat työelämässä. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa henkilöstön hyvinvointia tutkittaessa on korostunut esimerkiksi resurssien puute, työntekijöiden väliset konfliktit, sekä johtamiseen liittyvät ongelmat. Enemmän on ehkä tutkittu lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen maailmassa, joten oli mielenkiintoista lähteä tutkimaan opettajien näkökulmaa kaiken mediakohun keskellä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä viiteen eri päiväkotiin. Kysely koostui kuudesta avoimesta kysymyksestä, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia työilmapiiristä työpaikalla. Vastauksia kyselyyn sain lopulta viisi, joista tutkimukseen mukaan valikoitui neljän eri varahaiskasvatuksen opettajan vastaukset. Tyypittelin vastaukset taulukoihin selkeyttääkseni tuloksia, jonka jälkeen analysoin niitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kyselyn vastausten perusteella työilmapiiri koettiin yleisesti hyväksi työpaikoilla, sekä merkitykselliseksi hyvinvoinnin kannalta. Positiivista ilmapiiriä rajoittaviksi tekijöiksi tutkimuksessa osoittautuivat etenkin työpaikan henkilökuntaan ja heidän välisiin suhteisiinsa liittyvät tekijät, kuten kuppikunnat, toisten arvostelu, erilaiset tavoitteet työlle, sekä huumorin puute. Tämän lisäksi esiin nousi itse työhön liittyviä haasteita, kuten haastavat työtilanteet, kuormitus ja yllättävät muutokset. Myös johtamiseen ja resursseihin liittyvät haasteet nostettiin esiin. Positiivista ilmapiiriä edistävät tekijät myötäilivät rajoittavia tekijöitä. Näissäkin henkilökunnan toiminta nousi isoimpana tekijänä esiin, jossa korostui huumori, joustavuus, yhteiset arvot ja tavoitteet, sekä hyväksyvä ja kunnioittava ilmapiiri. Myös johtajan roolia korostettiin paljon, jossa tärkeänä koettiin esihenkilön kuunteleminen, arvostus ja toimivien työrakenteiden takaaminen. Lisäksi riittävät resurssit mainittiin vastauksissa. Kokonaisuudessaan tuloksissa korostui siis varhaiskasvatuksen henkilöstön toiminta, eikä niinkään ulkoiset tekijät, jolloin yksilöt voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon koko työyhteisön hyvinvointiin.