Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Toivanen, Liisa"

Sort by: Order: Results:

  • Toivanen, Liisa (2021)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia on tutkittu Suomessa 2000-luvulla ja miltä varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien työhyvinvointi tehtyjen tutkimusten valossa näyttää. Varhaiskasvatuksen kentällä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana monia muutoksia ja uusien velvoittavien ohjausasiakirjojen myötä lapsen edun ja hyvinvoinnin edistäminen ovat entisestään korostuneet. Henkilöstön hyvinvoinnilla on yhteys lasten hyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva, yleiskatsaus varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu ja rajaus toteutettiin systemaattista tutkimusotetta mukaillen. Aineisto koostui viidestä varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia selvittäneestä tutkimusjulkaisusta. Aineiston analyysin muotona oli kuvaileva synteesi, jonka tavoitteena oli muodostaa johdonmukainen ja ytimekäs yhteenveto tutkimusaineistosta. Varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin tutkimus keskittyi työn vaatimusten ja voimavarojen kartoittamiseen sekä työhyvinvoinnin arvioimiseen pääasiassa työn imun ja työuupumuksen käsitteiden kautta. Tutkimusten pääpaino oli määrällisessä tutkimuksessa, mutta tutkimuksissa yhdisteltiin myös erilaisia aineistoja. Varhaiskasvatuksen henkilöstö koki voimakasta työn imua ja yleisesti ottaen lastentarhaopettajien voimavarat työssä koettiin varsin hyviksi. Työn tärkeimmät voimavaratekijät olivat lapset ja hyvä työilmapiiri. Työn kuormittavuustekijät liittyivät tehostamistoimiin ja riittämättömiin resursseihin. Sairauspoissaolot eivät olleet ainoastaan seurausta työn kuormittavuudesta, vaan ne myös tuottivat kuormittavuutta. Tämän tutkimuksen tulokset summaavat suomalaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvoinnista saatavilla olevaa tutkittua tietoa ja tarjoavat näin keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Tulosten perusteella on mahdollista kehittää myös uusia jatkotutkimusideoita.