Browsing by Author "Torppa, Touko"

Biologisen tiedon ja käsitteiden syvällinen ymmärtäminen vaatii eliölajien tuntemusta. Biodiversiteetin, ekosysteemin ja muiden moniulotteisten käsitteiden hahmottaminen ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on mahdotonta ilman lajintuntemustaitoja. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla lajintuntemusta on tutkittu peruskoulun kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten koululaisten ja opettajien lajintuntemustaitoja kansainvälisessä vertailussa, lajintuntemustaitoja eri eliölajiryhmien välillä ja lajintuntemukseen vaikuttavia taustatekijöitä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään suomalaisten opettajien, opettajaopiskelijoiden ja oppilaiden arvoja ja asenteita lajintuntemustaitoja ja lajiopetusta kohtaan. Tutkielman menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineistonhaussa hyödynnettiin Google Scholaria, Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmaa, ResearchGate -yhteisöpalvelua ja lajintuntemukseen liittyvien tutkimusten ja tutkielmien lähdeluetteloita. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui suomen- ja englanninkielisiä opettajien, opiskelijoiden ja oppilaiden lajintuntemukseen liittyviä tutkimusartikkeleita ja -raportteja, pro gradu -tutkielmia ja yksi väitöskirja. Aineisto rajattiin koskemaan nimenomaan lajintuntemustaitoihin keskittyviä tutkimuksia ja tutkielmia, ja laajemmin luontosuhdetta ja biologian maasto-opetusta koskevat tutkimukset jätettiin pois aineistosta. Aineiston tutkimukset ja tutkielmat on kahta poikkeusta lukuun ottamatta julkaistu vuosina 2009–2021. Lähes kaikissa aineiston tutkimuksissa suomalaisten koululaisten, opettajien ja opettajaopiskelijoiden lajintuntemustaidot todetaan heikoiksi tai riittämättömiksi. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset sijoittuvat kuitenkin lajintuntemustaidoiltaan kärkipäähän. Lajiryhmistä parhaiten suomalaiset koululaiset ja opettajat tuntevat nisäkkäät. Tytöt ja naiset tunnistavat eliölajeja – erityisesti kasveja – keskimäärin poikia ja miehiä paremmin. Sukupuolen lisäksi myös asuinpaikka ja omat luontoon liittyvät harrastukset vaikuttavat jossain määrin lajintuntemustaitoihin. Hyvillä lajintuntemustaidoilla ja myönteisellä luontosuhteella on positiivinen yhteys toisiinsa. Suomalaiset koululaiset ja opettajat pitävät lajintuntemustaitoja tärkeinä, mutta usein lajiopetus ei motivoi opettajia eikä oppilaita. Parhaana lajintuntemuksen opiskelutapana koululaiset ja opettajat pitävät ulkona tapahtuvaa kokemuksellista oppimista, mutta opettajien mukaan opettajankoulutus ei tarjoa riittävästi tukea ja ohjausta maasto-opetuksen toteuttamiseen.