Browsing by Author "Tukiainen, Henni"

Tavoitteet. Koulujen oppilasaineksen monikielistyminen on ajankohtainen ilmiö, mikä näkyy tulevaisuudessa kaikkien opettajien arjessa. Monikielisyys tiedostetaan viimeaikaisissa tutkimuksissa ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014), mutta silti koulujen käytännöissä näkyy vahva yksikielisyyden normi. Jotta kaikki oppijat saisivat yhdenvertaisesti tarvitsemaansa tukea, on koulujärjestelmämme muututtava. Opettajat ovat muutoksessa tärkeitä toimijoita, joten on tärkeää kuulla heidän ajatuksiaan. Tämän tutkielman tavoitteena on saada selville, millaisia käsityksiä opettajilla on monikielisyydestä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytin lähteinäni vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Hain artikkeleita AfinLAn vuosikirjan ja AfinLA-e:n arkistoista vuosilta 2014–2021 hakusanoilla monikielisyys ja multilingualism. Kasvatus-lehden arkistoista etsin vuosien 2019–2021 julkaisuista artikkeleita, jotka abstraktin perusteella sopivat aineistooni. Lisäksi etsin Ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuista vuosina 2014–2021 ilmestyneitä artikkeleita hakusanalla monikielisyys. Lopulliseen analyysiin valikoitui yhdeksän artikkelia, jotka parhaiten sopivat tutkimukseni teemaan. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien monikielisyyskäsityksissä nousi aineistosta esiin viisi teemaa: opettajien asenteet monikielisyyteen liittyen, kielikäytänteet koulussa, kodin rooli opettajien monikielisyyskäsityksissä, oppimateriaalit sekä opettajien koulutus. Opettajien asenteet vaihtelivat myönteisestä varauksellisiin. Myönteisetkään asenteet eivät silti aina näkyneet käytännön tasolla – sen sijaan yksikielisyyden normi näkyi yhä koulujen arjessa. Kodin rooli nähtiin tärkeänä oppijoiden taustojen ymmärtämisessä, mutta opettajat kokivat kotoa tulevan myös paineita opetukseen. Opettajat kokivat, että oppimateriaalit eivät vielä tue monikielisten oppijoiden opetusta tarpeeksi. Suurin osa koki, ettei ollut saanut tarpeeksi koulutusta monikielisyyden kohtaamiseen. Kielitietoisuutta täytyy siis vielä lisätä niin asenteiden tasolla kuin käytännössäkin, ja kielitietoisuuden tulisi näkyä opettajien koulutuksessa enemmän.