Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Vanne, Jenni"

Sort by: Order: Results:

  • Vanne, Jenni (2023)
    Tavoitteet: Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuspäivän aikana tapahtuvia toimia, joissa ilmenee fyysistä aktiivisuutta. Sen lisäksi tarkoituksena oli löytää keinoja, millä lisätä varhaiskasvatuksessa lasten fyysistä aktiivisuutta. Aihetta tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen keskittyi ilmenemisen muotoihin ja niiden sisältämään aktiivisuuteen ja toinen tarkastelee keinoja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta. Aiempien tutkimusten mukaan lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt ja huoli lasten vähentyneestä aktiivisuudesta johdatti tutkimuskysymysten muotoutumiseen. Menetelmät: Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkielman metodina toimii kuvailevana kirjallisuuskatsaus ja se on toteutettu aineistolähtöisenä. Kirjallisuuskatsaus antaa mahdollisuuden tarkastella aikaisempien tutkimusten pohjalta omia tutkimuskysymyksiä ja tuottaa kuvaileva ja laadullinen vastaus aineiston perusteella. Tässä kirjallisuuskatsauksessa toimi aineistona kolme tutkimusta, joita on haettu eri tietokannoista. Aineistot on analysoitu sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset: Tämän tutkielman tulokset osoittivat, missä toimissa lapset viettivät aikaa varhaiskasvatuspäivän aikana sekä tulokset toivat esiin näissä toimissa esiintyvän fyysisen aktiivisuuden määrän. Lapset viettivät paljon aikaa rutiinien lomassa, kuten syödessä ja perushoitotilanteissa. Lapset myös viihtyivät paljon omaehtoisessa leikissä sekä ulkoilua tapahtui päivän aikana paljon. Korkeimmalle aktiivisuutta nostattamat toimet päivän aikana olivat aikuisen tukema ulkoleikki, vapaa ulkoleikki, fyysinen- ja roolileikki. Toisen tutkimuskysymyksen, miten lisätä fyysistä aktiivisuutta päivän aikana päätulokset korostivat pedagogista suunnittelua. Pedagogisen suunnittelun kohdistuessa lasten sosiaalisiin suhteisiin lisäsi se lasten aktiivisuutta sekä keskittyessä myös lasten yksilöllisiin tarpeisiin näytti olevan positiivinen yhteys aktiivisuuteen. Psyykkinen oppimisympäristö nousi esiin tuloksissa, erityisesti kasvattajien asenteiden ja toimintatapojen reflektoinnin näkökulmasta katsottuna. Myös fyysinen oppimisympäristö korostui erityisesti välineiden ja ulkoilun antamien mahdollisuuksien kautta.