Browsing by Author "Varjonen, Pauliina"

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden hyötyjä opettajan työssä. Tutkielmalla selvitettiin, mitä hyötyjä toimivalla yhteisopettajuudella on opettajan näkökulmasta sekä miten yhteisopettajuus vaikuttaa opettajan ammatilliseen kehittymiseen. Tutkielman avulla tarkastellaan yhteisopetuksen soveltuvuutta keinoksi edistää opettajien työssäjaksamista. Yhdessä opettamista on Suomessa kokeiltu jo 1960-luvulta lähtien. Sen tarkoitus on ollut hyödyntää opettajaresurssia tehokkaammin sekä tarjota opettajille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Yleisin tapa toteuttaa yhteisopetusta on erityisopettajan ja luokanopettajan välinen yhteistyö. Tällöin yhdessä opettamisella voidaan edistää inkluusion toteutumista peruskoulussa. Aiempien tutkimusten mukaan yhteisopettamisesta on havaittu runsaasti hyötyjä niin opettajan kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Yhdessä opettamisen suosio on siitä huolimatta jäänyt vähäiseksi. Opettajan työn ja sen kehittymisvaatimusten ymmärtämiseksi tutkielmassa kuvailtiin opettajaprofessiota, opettajan ammatillista identiteettiä sekä roolia toimijana työyhteisössä. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto muodostui 10 vertaisarvioidusta tieteellisestä julkaisusta. Aineiston analyysiin käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta nostettiin esiin tutkimuskysymysten näkökulmasta merkitykselliset tulokset. Tutkielma osoitti, että onnistuessaan yhteisopetus tarjoaa merkittäviä hyötyjä opettajalle niin mielekkäämmän ja merkityksellisemmän työn kuin työssä jaksamisenkin näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että yhteisopetus vähentää opettajien kiireen tuntua ja mahdollistaa runsaamman ja rakentavamman vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa. Yhdessä opettaminen vaatii koulukulttuurilta tukea ja hyväksyntää, eikä kehitys yhteisöllisempään suuntaan ole kaikissa kouluissa vielä riittävällä tasolla. Yhteisopetuksen suosion lisäämiseksi saatetaan tarvita opettajien täydennyskoulutusta.