Browsing by Author "Varo, Tuula"

Tavoitteet. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät vaikuttavat lasten saamaan lohtuun ja myötätuntotekoihin varhaiskasvatuksessa pienten lasten ryhmissä, sekä miten lapset otetaan mukaan tekemään myötätuntotekoja. Tutkimusaiheeni muovautui omista havainnoistani, joiden mukaan myötätuntoteot eivät jakaudu tasaisesti varhaiskasvatuksessa. Aiempaa tutkimusmateriaalia oli saatavilla niukasti. Tutkimusaineistoksi narratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kaksi pääkaupunkiseudulla tehtyä tutkimusta. Tutkielmani avaa myötätuntotekojen ja lohdutuksen tilannetta varhaiskasvatuksessa näiden kahden tutkimuksen valossa. Menetelmät. Menetelmänä tässä tutkielmassa oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Käytin tutkielmassani Antti Rajalan ja kollegoiden (2017) tutkimusta Lohdutustilanteet ja myötätuntokulttuuri alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmässä sekä Kiira Salmen ja kollegoiden (2022) tutkimusta Mielipahasta myötätuntoon: myötätuntotekojen rakentuminen varhaiskasvatuksessa. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus antoi mahdollisuuden saada laajan kokonaiskäsityksen tutkittavista aineistoista. Tällä menetelmällä sain aineistoistani selville mitkä tekijät vaikuttivat myötätuntokulttuurin kehittymiseen kyseisissä tutkimuksissa kohteina olleissa päiväkodeissa. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen myötä sain myös selville mitkä tekijät vaikuttivat kyseisissä päiväkodeissa lapsen saamaan lohtuun ja myötätuntotekoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassani nousi esille, että lasten mielipahaan vastattiin myötätuntoteoin ja lohduttamalla pääosin ripeästi. Lohtua ja myötätuntotekoja tehtiin useimmiten koskettamalla ja verbaalisesti. Pienet lapset ilmaisivat mielipahaansa itkulla, mutta myös muilla keinoin. Tilanteet, joissa mielipahaan ei vastattu, johtuivat kiireestä tai kiireen tunteesta. Tutkimuksissa esitettiin myös tilanteita, joissa mielipaha jäi kokonaan huomaamatta, tai varhaiskasvatusalan ammattilainen tulkitsi, ettei lohtua tarvittu.