Browsing by Author "Vartiainen, Venla-Liisa"

Tavoitteet. Katsomusaineiden opetus on järjestetty Suomessa eriytyneesti; oppilaat saavat joko oman uskontonsa opetusta tai osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen. Aineet jakavat oppilaat erilaisen opetuksen piiriin, varsinkin moraalikasvatuksen viitekehyksessä. Uutta yhteistä katsomusainetta on pohdittu ja se on puhuttanut sekä oppilaita, opettajia, vanhempia että mediaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen kuvata, mistä historiallisista syistä elämänkatsomustiedon opetus on luotu uskonnon opetuksen rinnalle sekä mitkä ovat yhteisen katsomusaineen hyödyt, edut ja mahdollisuudet. Menetelmät. Toteutin tutkimukseni kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tarkoitukseni oli kuvata valitsemani aineiston avulla mahdollisimman tarkasti mitkä ovat uuden yhteisen katsomusaineen mahdollisuudet. Tutkin myös, mistä historiallisista syistä elämänkatsomustiedon opetus on luotu uskonnon opetuksen rinnalle. Valitsin kriittisesti tutkimusaineistooni laajasti eri lähteitä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa käy ilmi, että uskonnon opetuksessa on käytössä vanhanaikainen malli, jota ei ole uudistettu muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Elämänkatsomustiedon opetus tuli opetussuunnitelmaan myöhemmin ja on päivitetty useampaan otteeseen. Tutkijat ovat pohtineet paljon näiden aineiden yhdistämistä tai kokonaan uuden aineen luomista. Monikulttuuristuvassa maailmassa ja koulussa pelkästään oman uskonnon opetus ei ole enää hedelmällistä. Elämänkatsomustiedon opetus taas jättää moraalikasvatuksessa uskontojen ulottuvuudet pois. Uuden yhteisen katsomusaineen luominen toisi oppilaat yhden ja saman opetuksen alle, joka tukisi yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta, vuorovaikutussuhteita sekä loisi ympäristön, jossa kaikki oppilaat saisivat samankaltaista sekä laajaa moraalikasvatusta. Aine myös tunnustaisi täydellisen uskonnonvapauden ja kehittäisi yleissivistystä omasta sekä muiden uskonnoista että kulttuureista.