Browsing by Author "Vehmassalo, Aleksi"

Tässä tutkimuksessa selvitetään kahden Helsingissä erilaisilla sosioekonomisilla alueilla työskentelevän päiväkodinjohtajan näkökulmia siitä, miten he näkevät monikulttuurisuden vaikuttavan johtamansa varhaiskasvatusyksikön toimintaan. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, että sosioekonomisesti eroavilla alueilla on myös monikulttuurisesta näkökulmasta eroavat demografiat. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita siitä, näkyvätkö nämä eroavaisuudet myös siinä, miten päiväkodinjohtajat kokevat monikulttuurisuuden vaikuttavan varhaiskasvatukseen erityisesti haasteiden ja/tai mahdollisuuksien kautta. Tutki-muksessa ollaan kiinnostuneita niin eroavaisuuksista kuin yhtäläisyyksistä päiväkodinjohtajien näkemyksissä. Tutkimuksessa haastateltiin kahden eri sosioekonomisen alueen varhaiskasvatusyksikön päiväkodinjohtajaa. Haastateltavat päiväkodinjohtajat valikoitiin sen mukaan, millaisella sosioekonomisella alueella hei-dän johtamansa varhaiskasvatusyksikkönsä sijaitsivat. Toinen yksikkö sijaitsi alueella, jonka asukkailla oli keskimäärin korkeampi ja toinen, jossa oli matalampi sosioekonominen asema suhteessa Helsingin keskiarvoon. Haastattelut on toteutettu keväällä 2018 puolistrukturoidusti. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Tutkimus totutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen tuloksissa korostui kommunikaatio monikulttuurisessa päiväkotiyhteisössä. Molemmat päiväkodinjohtajat nostivat esille vastauksissaan kommunikaation haasteet. Haasteita koettiin erityisesti kodin ja päiväkotien henkilökunnan välisessä kommunikaatiossa. Kommunikaation haasteet eivät olleet kuitenkaan vain kielellisiä vaan laajalti myös kulttuurisia. Haasteita koettiin myös siinä tapauksessa, jos henkilökunnan jäsenet tulivat eri monikulttuurisista taustoista. Tämä myös toisaalta nähtiin myös mahdollistajana, joka helpottaa kodin ja lasten kanssa tehtävää työtä, jos työntekijä on samoista kulttuuritaustoista kuin lapsen perhe. Molemmat haastateltavat toivat esille, että kielentulkkauksen lisäksi kulttuurintulkkaus koettiin hyödyllisenä monikulttuurisuutta kohdatessa. Haasteeksi muodostui myös lasten segregoituminen omiin kieliryhmiinsä oman äidinkielensä mukaan matalamman sosioekonomisen alueen varhaiskasvatus-yksikössä, jossa oli myös useita lapsia samoista vieraskielisistä ryhmistä. Tällöin lapset ajautuivat leikkimään herkästi samaa äidinkieltä puhuvien lasten kanssa ja vuorovaikutussuhteiden luominen muiden kieliryhmien kanssa jäi vähäisemmäksi