Browsing by Author "Vilkuna, Julia"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten toisen asteen koulutusvalintoja tutkimuskirjallisuuden avulla. Tutkimuskysymyksenä kysytään: Miten tutkimuskirjallisuudessa toisen sukupolven maahanmuuttotaustaiset nuoret tekevät toisen asteen koulutusvalintojaan? Tämä tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistona olen käyttänyt neljää tutkimusta, joissa on kuvattu toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten toisen asteen koulutusvalintoja. Aineistoksi olen valinnut tutkimuksia, jotka on toteutettu Suomessa 2010-luvun aikana tai sen jälkeen. Tuloksena löysin, että sosiaaliset suhteet vaikuttavat toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla enemmän toisen asteen koulutusvalintaan kuin kantaväestöllä. Lisäksi huomasin merkittäviä epätasa-arvon elementtejä koulutusvalintojen muodostumisessa, joihin lukeutui mm. toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten koulutusvalintojen viivästyminen, koulutuksen keskeytyminen sekä koulutuksen vaihtaminen useammin kesken siirtymän verrattuna kantaväestöön. Lisäksi analyysini osoitti, että toisen asteen koulutuksen valintaan vaikutti myös koetut ennakkoluulot ja asenteet. Analyysini osoitti myös vanhempien koulutusasteeseen liittyviä tekijöitä, sukupuolittuneita merkityksiä sekä toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten positiivisempaa suhtautumista koulunkäyntiin kantaväestöön verrattuna. Yllättävää oli se, että positiivisen suhtautuminen ei korreloinut itse toisen asteen koulutukseen kiinnittymisen kanssa. Tärkeänä näkökohtana tuli esiin se, että viranomaiset sekä nuoret mainitsivat osaltaan yhtenäisiä koulutusvalintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta myös merkittäviä eroja. Eroja huomasin varsinkin siinä, että viranomaiset painottivat kielellisiä tekijöitä, jota nuoret itse eivät tehneet. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutusvalinnat näyttävät tapahtuvan kokonaisuudessaan monimutkaisten asenteiden, kokemusten sekä odotusten yhdistelmissä. Tärkeää näyttää olevan se, ettei siirtymiä tutkittaisi tai tulkittaisi ulkoapäin vaan osana nuorten omia kokemusmaailmoja. Nuorten yksilöllisiä ja omakohtaisi kokemuksia tulisi kuunnella, mutta nuoria itseään ei tulisi kuitenkaan jättää yksin tämän valintaprosessin armoille. Tärkeää olisikin se, ettei keskityttäisi nuoren yksilölliseen vastuuseen vaan otettaisiin paremmin huomioon yhteiskunnalliset elementit nuorten siirtymiä määrittävinä tekijöinä. Jotta maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolut tulisivat sujuvammiksi, tulisi siirtymäjärjestelmän rakenteissa ja mahdollisuuksissa huomioida näiden nuorten monimuotoiset tarpeet aikaisempaa selkeämmin.