Browsing by Author "Virtanen, Anni"

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien käyttämiä konkreettisia keinoja lasten kielen kehityksen tukemiseen varhaiskasvatuksen vapaan leikin tilanteissa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten opettajat tukevat kielen kehittymistä lapsen toimiessa oppimisen lähikehityksen vyöhykkeellä, oman osaamisensa potentiaalin alueella. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, johon osallistui neljä (4) varhaiskasvatuksen opettajaa tai erityisopettajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja sitten litteroitiin tekstinkäsittelyohjelmalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia mukaillen. Analysoinnissa käytettiin litteroitua haastatteluaineistoa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin erilaisia keinoja, joilla varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea lapsen kielellistä kehitystä. Nämä keinot jaoteltiin kolmeen kategoriaan: 1) Opettajan läsnäolo, 2) Puhe ja viestintä, ja 3) Ennakkojärjestelyt. Tuloksissa keinoista korostui opettajan läsnäolon merkitys, sillä moni muista tukemisen keinoista oli kytköksissä opettajan läsnäoloon vapaan leikin tilanteissa. Vapaa leikki on tutkimustulosten mukaan merkityksellinen hetki kielellisen kehityksen tukemiseen. Vapaan leikin aikana lähikehityksen vyöhykkeellä tapahtuu kielen kehityksen tukemista ja oppimista, kunhan leikkiin osallistuu toinen taitavampi, oli se sitten opettaja tai toinen lapsi. Lähikehityksen vyöhykkeellä oppimisen hyödyntämiseen tuen näkökulmasta voitiin havaita keinoja, jotka jaettiin kahteen kategoriaan: 1) Opettaja tukijana, ja 2) Lapsi tukijana. Tärkeiksi opettajan tukemisen keinoiksi nousivat opettajan toiminta leikkitilanteissa ja opettajan luomat ennakkojärjestelyt. Tuloksissa toinen lapsi esiintyi tukijana silloin, kun opettajan luomat ennakkojärjestelyt olivat pedagogisesti perusteltuja. Molemmissa kategorioissa opettajan toiminnalla koettiin olevan tärkeä merkitys ja keinot olivat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Kielen kehityksen tukemisen näkökulmasta nousivat kolme tärkeintä asiaa: kielellinen malli (sanallinen, kuvallinen tai viittomin esitetty), opettajan aito läsnäolo ja pedagoginen suunnittelu.