Browsing by Author "Vuolasto, Ina"

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamakasvatus näkyy päiväkotien arjessa ja mihin tarkoitukseen sitä hyödynnetään. Tutkimusnäkökulma rajattiin koskemaan kielen kehitystä. Aiempien tutkimusten perusteella draamakasvatus tukee lasten kielen kehitystä sen puheen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen osa-alueiden kautta. Yhteyksiä löytyy muihinkin osa-alueisiin, kuten ajattelutaitoihin ja tunneilmaisuun. Päätavoitteena oli tutkia, käytetäänkö draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa. Tämän tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: millainen asema draamakasvatuksella on kielen kehityksen tukena, miten hyödyllisenä draamakasvatus nähdään kielellisten haasteiden tukena sekä kuinka draamakasvatus nähdään osana päiväkodin arkea. Tutkimus toteutettiin (puolistrukturoidulla) lomakehaastattelulla, johon vastaajat kerättiin sosiaalisen median kautta varhaiskasvatuksen opettajille tarkoitetuista ryhmistä. Lomake tavoitti yhteensä 9881 ihmistä. Vastaajia lomakkeelle saatiin 17 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 0,0172%. Tämän laadullisen tutkimuksen tulokset analysoitiin luokittelemalla vastaukset viitekehykseen sopivilla teemoilla tutkimuskysymyksiin vastaten. Viitekehys muodostui tutkimuksen teoriaosuudesta, johon kielen kehitys rajattiin fonologiseen tietoisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi draamakasvatuksen käsite määriteltiin. Vastaajat toimivat kaikki päiväkodeissa opettajana eri ikäisten lasten ryhmissä. Vastaajista kahdeksan työskentelivät esiopetusikäisten lasten ryhmissä, ja yhteensä 11 ryhmässä oli 3-4-vuotiaita lapsia. Vain kahden vastaajan lapsiryhmissä oli alle 2-vuotiaita. Haastatteluun vastanneista 14 henkilöä käyttivät draamakasvatusta tietoisesti kielen kehityksen tukena omissa päiväkotiryhmissään. Vain kolme henkilöä vastasi, että eivät käytä draamakasvatuksen keinoja kielen kehityksen tukena omissa ryhmissään. Kielen kehitys oli yksi päätavoitteista ryhmäytymisen sekä tunnetaitojen kehittämisen lisäksi. Kielen kehitys mainittiin yhdeksässä vastauksessa, kun tunnetaidot ja ryhmäytyminen mainittiin molemmat seitsemässä vastauksessa. Kielellisten vaikeuksien tukena käytettiin eniten kuvallista tukea sekä tukiviittomia, mutta monet hyödynsivät myös draamallisia keinoja näiden lisäksi. Kaiken kaikkiaan draamakasvatus nähtiin oleellisena ja erittäin hyödyllisenä osana ryhmien toimintaa niin yksilöiden kuin ryhmän kehityksen puolesta.