Browsing by discipline "Kasvatustiede"
Now showing items 1-20 of 1651
-
(2017)Linguistic development is one of the most important things in people’s lives. With language, you can collect and store information and that’s why language is so important of what comes to any learning. The purpose of this study was to find out how kindergarten teachers support children aged 0–3 linguistic development in kindergartens. Material for this study was gathered using a theme interview. I interviewed three kindergarten teachers, who had experience of working in kindergarten with children aged 0–3. The interviews were individual interviews and the material was recorded and transcribed. According to the results of the study kindergarten teachers had many different means for supporting the linguistic development. Kindergarten teachers used pictures, naming, conversations with children, music, rhymes and tales. The most useful and easiest to use was naming and conversations with children. The teachers said that these two means are the easiest to use in everyday basis and they support the development the most.
-
(2017)Abstract Self-regulation means the ability to control own emotions, behavior and cognitive operations as required by the environment. This research focuses on examining how self-regulation skills of children from 3 to 5 years are supported in the kindergarten. The research question was (1) how is the development of self-regulation skills of children from 3 to 5 years supported in the kindergarten according to kindergarten teachers? The research question had three parts. (1.1) How kindergarten teachers define self-regulation? (1.2) In which ways development of self-regulation is supported in the kindergarten? (1.3) How kindergarten teachers explain these methods? Previous research has shown that child learns self-regulation by interacting with others. Feedback from environment and the way how adult responds to child’s actions have an impact on development of self-regulation. The method of this research was qualitative. The data was collected by using half-structured interview. The data consists of three interviews, which were conducted in three different kindergartens in Vantaa. All three interviewees had kindergarten teacher degree and they all had worked in the field at least five years. The data was analyzed by themes, which were based on research questions and interview questions. The results of this research brought out that the way adult guides and encourages child in the kindergarten activities in the early childhood education were essential. Creating positive atmosphere, presence of an adult, and adult’s own example were seen as important parts of teaching self-regulation skills. It also seemed to be important to use different kind of pictures while guiding child and vary the size of child groups. Kindergarten teachers defined that self-regulation skills include of the way child controls their actions, behaviors and how child concentrates on doing something without the distraction of environment.
-
(2016)Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten lastentarhanopettajat tukevat 3-5-vuotiaiden lasten lukivalmiuksia kahden fonologisen tietoisuuden sisällön eli kirjain-äännevastaavuuksien ja äänteiden erottelun harjoittelun kautta. Myös haluan tietää, miten tukemista tapahtuu arjessa keskustelun, lukemisen ja riimittelyn yhteydessä. Lopuksi opettajat saavat kertoa avoimesti, mitä muita tukitapoja he käyttävät työssään. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lasten välillä on suuria eroja lukemistietoisuudessa ja lukutaidossa koulun aloitusvaiheessa ja että lukemaan opettaminen olisi syytä aloittaa jo ennen koulua. Hypoteesini on, että lastentarhanopettajien tukitavat eroavat toisistaan. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruun toteutin teemahaastatteluilla ja tutkimuksessa on fenomenografinen näkökulma. Haastattelin touko-kesäkuussa 2015 kolmea lastentarhanopettajaa, jotka työskentelivät 3-5-vuotiaiden ryhmissä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tämän jälkeen analysoin ne laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin ja tutkimus-ongelmiin viittaavan teemoittelun kautta. Tutkimustuloksissa ilmeni, että lastentarhanopettajien tukitavoissa on paljon samankaltaisuuksia, ja yleisesti ottaen he tukevat lasten lukivalmiuksia arjen eri tilanteissa, positiivisesti ja lasten kiinnostuskohteiden kautta. Fonologiseen tietoisuuteen liittyvissä vastauksissa ilmeni asioiden nimeämisen harjoittelu, aikuisen esimerkki ja riimiparien sekä kuvakorttien käyttö tuokioissa. Vuorovaikutusta käsittelevissä vastauksissa nousivat esille asioiden nimeämisen ja havainnoinnin tärkeys. Aikuisten tulisi siis seurata lasten kommunikointia ja sopivalla hetkellä osallistua siihen. Opettajat kertoivat, että kirjoja luetaan ryhmissä päivittäin ja tarinasta keskustellaan samalla lukemisen aikana. Lasten riimittelytaitoja opettajat tukevat huumorin, sanojen tutkimisen ja musiikin avulla. Positiivinen ilmapiiri ja lasten kiinnostuskohteiden käyttö nousivat esille keskusteltaessa muista tukemisen tavoista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten lukivalmiuksia voidaan harjoitella päivähoidossa erittäin monipuolisesti ja lapsia innostavalla tavalla kaikissa päivän tilanteissa. Vastauksissa korostuivat juuri erityisesti arjen pedagogiikan käyttäminen, aikuisen positiivinen asenne ja lasten kiinnostuskohteiden huomioiminen harjoittelussa.
-
(2019)The purpose of this study is to research views of early childhood teachers about the social skills of 3 to 5-year-old children and how to enhance them in the day care group. It is also interesting to find out how teachers see their role in the development of childrens’ social skills. Previous studies have shown that teachers see the achievement of socio-emotional skills very important. In the past, studies have also shown that consistent teachers’ emotional support contributes to the development of social skills in children with this age. This research is qualitative and the material was collected by interviewing four teachers of early childhood education. The interviews were conducted at agreed times at the teachers' workplaces. The interviews were 14-26 minutes long and the total length of the transcript was 16 pages. The material was analyzed using theory-driven content analysis. As a guiding theory in the analysis phase I used earlier studies, The National Core Curriculum for Early childhood Education and Care 2018 and early childhood education act. Five different themes related to the social skills of children aged 3 to 5 and their promotion came up from the interview material. Consistent themes in teachers' perceptions were the importance of skills, individuality in development and goals. All interviewees felt that promoting skills was an important goal in their work. The skills of being in the group, self-regulating and negotiating skills, and working with others were seen as important goals in the development of social skills. Among the answers to the questions about the promotion of skills were the building of the environment and the role of the adult. Building the environment for social skills development emerged in all interviews. Safety was seen as an important factor in the construction of the environment, and this is created by the presence and, if necessary, interference of the adult in different situations. All interviews emphasized the importance of an adult's presence in the sense of child safety and the resolution of conflict situations. I contrasted the interview material with the Basics of Early Education Plan 2018 and the Early Childhood Education Act. The views that emerged from the interviews were consistent with the content of the documents.
-
(2019)My Bachelor's thesis is a qualitative study which aims to identify the early childhood education teacher’s ideas of the self-esteem of 3 – 5 years and the importance of a healthy self-esteem. In addition, the study examines the way in which early childhood education contributes to the healthy self-esteem of children, which may possibly be an obstacle to its development and the influence of the home culture on the development of children's self-esteem. A few previous studies have been found in support of self-esteem in early childhood education. In Finland, the most extensive research on this subject is the thesis of Päivi Koivisto from 2007, "Yksilöllistä huomiota arkisissa tilanteissa”: Developing a Kindergarten culture to strengthen the self-esteem of childrens. The data for my thesis was gathered from three Southern Finnish municipalities in late 2018. The Material was collected by interviewing five qualified early childhood teachers. Interviews were conducted through thematic interviews. The Material is analysed by using the phenomenographic analytical method. The Results show that each interviewee knew the basics of self-esteem, and they taught that supporting a healthy self-esteem is an important task in everyday life. They felt that the development of the healthy self-esteem of children was best supported by a bracing meeting, positive interaction and by highlighting the strengths of the children. The importance of cooperation with parents is important. With that we can support parent’s own self-esteem or parenthood, as well as making visible children's strengths. Although the interviewee felt the importance of supporting a healthy self-esteem, they felt that the demanding of educational work effects so that educators couldn’t daily face the children, because of hurry and exhaustion, so that it would support the development of a healthy self-esteem. Every interviewee experienced a major challenge in the work of incompetent or unprofessional educators who may not have the skill or interest to confront and interact with children in order to support children's self-esteem. Due to the parent’s personal problems, children face with more challenges in the foundations of self-esteem. In the case of these children, the interviewns highlighted routines and the need for safe, reliable, sensitive and supportive adults in the everyday life of early childhood education.
-
(2019)Basic motor skills are the base of mobility and learning those skills is a the central aim of physical education targets. The stage of learning basic motor skills is on average from the age of three until the age of seven, when the child adopts most of the basic motor skills. It is important for children to have a lot of physical experience to practice basic motor skills. The aim of this study was to find out how basic motor skills for 3 – 5-year-old children’s basic motor skills can be supported by kindergarten’s organized physical education. The aim was also to find out how the kindergarten teacher motivates and inspires children who are passive movers. The questions in this study were the following: What kind of challenges do 3 – 5-years- olds have in their physical exercise? How can the development of basic motor skills be supported in organized physical exercise and in particular how are the different skills of children supported? How to inspire and motivate 3 – 5-year-olds to move? The study was a qualitative case study which was made in cooperation with a day-care center in Espoo. The material was collected in October 2018 by interviewing the kindergarten teacher and by observing a organized physical exercise. A small group of 3 – 5-year-olds with eight children participated in the observation. The interview was a thematic interview where the interviewee answered to the pre-defined questions. Some of the responses were supplementary questions about the issues raised by the observation. The processing phase of the material started by searching similarities through the themes that were shown in the interview and observation. The study material was processed with by theming. The material of the interview was analyzed by content analysis. The research results found that a kindergarten teacher can motivate and inspire children to move with the teacher own attitude, encouragement, catching children’s interests as well as with imagination and play. Kindergarten teacher sees the challenges of behavior and instructions to be more challenging than problems of child’s motor skills. The results of this study provide guidance and models for the pedagogical work of educators in the field of physical education for kindergartens.
-
(2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten tunnetaidoista ja miten niitä voidaan edistää 3–5-vuotiailla lapsilla. Tavoitteena oli saada tietoa lasten tunnetaidoista ja siitä, miten varhaiskasvatuksen opettaja voi edistää lasten tunnetaitojen kehitystä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu tunteisiin ja tunnetaitoi-hin liittyvistä erilaisista tutkimuksista kuten Köngäs (2018). Hyödynsin tunnetaito-oppaita li-säämään ymmärrystä tunnetaidoista ja keinoista niiden edistämiseksi. Lisäksi käytin Var-haiskasvatussuunnitelman perusteita 2018 tässä tutkimuksessa tuomaan näkökulmaa siitä, miten ne velvoittavat edistämään ja tukemaan lasten tunnetaitoja. Tunnetaitojen, kuten tunteiden nimeämisen, ilmaisun ja säätelyn ongelmat näkyvät yhä enemmän varhaiskasvatusikäisillä lapsilla. Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävänä on tu-kea lapsen tunnetaitoja. Tunnetaitoihin tulisi perehtyä jotta voisi alkaa edistämään niiden kehitystä tavoitteellisesti. Tutkimusta toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistoa hankittiin haastattelemalla kol-mea varhaiskasvatuksen opettajaa helsinkiläisistä päiväkodeista. Aineisto analysoitiin sisäl-lönanalyysin avulla. Tämän aineiston valossa näyttää siltä, että tunnetaitoja voidaan tukea varhaiskasvatukses-sa. Varhaiskasvatuksen opettaja voi vaikuttaa siihen olemalla sensitiivinen ja pyrkimällä tunnistamaan lasten tunnetaidot ja etsimällä keinoja tukea niitä. Haastattelujen perusteella näyttäisi, että 3–5-vuotiaiden tunnetaitojen kehittyminen on eritasoista, mikä vaikuttaa opet-tajien valitsemiin keinoihin toteuttaa tunnetaitojen opettelua ryhmässä. Haastateltavat toi-voisivat että tunnetaitomateriaaleja olisi enemmän saatavilla ja täydennyskoulutuksia tu-kemaan heidän tunnetaitojen osaamista.
-
(2020)Digitaalisella teknologialla on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Sen käyttäminen työvälineenä osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä kasvaa jatkuvasti, mutta teknologian syvempiä merkityksiä ja sen sosiaalisia vaikutuksia pohditaan varhaiskasvatuksessa harvemmin. 360-asteinen pedagoginen videodokumentaatio on vähitellen lisääntymässä varhaiskasvatuksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 360-videokameran käyttömahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa ja pohditaan siitä syntyviä merkityksiä ja sitä, kuinka nämä merkitykset tulisi huomioida. Tutkielman pohjavireenä on tarkastella käytännön ja teorian rajapintoja. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin käsitteellisellä pohdinnalla, joka pohjautui kokonaisuuksien tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen keskittyvään hermeneuttiseen metodiin. Näkökulmia 360-videokameran – ja teknologian yleensä – merkitysten tarkasteluun oli neljä: 360-videokamera instrumenttina, olemuksena, inhimillisen toiminnan laajentumana ja vallan välineenä. Pääviitekehyksinä toimivat Martin Heideggerin, Marshall McLuhanin ja Michel Foucault’n ajatukset teknologiasta. 360-videoteknologian tarkastelu paljasti sen kantavan ja mahdollistavan monia merkityksiä, joista ilmeisimmät olivat valvontaan liittyvät merkitykset. 360-videokameralla kuvaaminen tai sillä kuvatun materiaalin käsittely voi paljastaa ja muuttaa varhaiskasvatuksen vuorovaikutussuhteita tai lasten leikkejä. Osaa näistä merkityksistä ja niiden vaikutteista voidaan käsitellä pedagogisesti perustelluilla käytännöillä. Tutkimuksen perusteella 360-videokameraa voi suositella varhaiskasvatukseen pedagogiseen dokumentointiin, teknologiakasvatukseen ja lasten leikkeihin. Teoreettinen tieto teknologian roolista yhteiskunnassa lisäisi varhaiskasvatuksessa teknologiaa koskevan kasvatustoiminnan laatua ja kasvatustietoisuutta. Tutkielma sai pohtimaan erityisesti teknologian ja demokratian suhdetta. Koska teknologia ei merkityksellisty vain työkaluna, vaan myös sosiaalisena toimijana ja todellisuuden rakentajana, tulisi sitä tarkastella laaja-alaisemmin myös varhaiskasvatuksen käytännöllisessä kontekstissa sekä opettajien että lasten taholta etenkin inhimillisen toiminnan näkökulmasta.
-
(2019)Tavoitteet. Vielä tänä päivänä suurempi osa teknologian parissa työskentelevistä tai teknologiaa kehittävistä ovat miehiä, ja vuosien ajan on yritetty selvittää syitä naisten vähäisempään kiinnostukseen luonnontieteitä, kuten matematiikkaa kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3.-7.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien asenne-eroja matematiikkaa kohtaan ja sitä, onko musiikki- tai/ja peliharrastukseen käytetty aika yhteydessä matematiikka-asenteeseen. Aikaisemmat asenteiden tutkimukset ovat keskittyneet pitkälti tutkimaan asenteita teknologiaa tai muita STEM-aineita kohtaan. Matematiikka-asennetta selvittäneet aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin päätyneet useasti samankaltaiseen lopputulokseen. Tutkimusten tuloksissa on käynyt ilmi, että tyttöjen ja poikien erot asenteessa matematiikkaa kohtaan ovat itse asiassa hyvin pieniä. Menetelmät. Tutkimuksessa tutkittiin 3.-7.-luokkalaisia tyttöjä ja poikia, ja aineisto koostui 86 vastaajasta (n = 86). Analyysissä käytettiin asennetta kuvaaville summamuuttujille (tietoisuus, arvioidut kyvyt, arvostus, sitoutuminen ja kokonaisvaltainen asenne) riippumattomien otosten T-testiä, sekä Mann-Whitneyn U-testiä. Musiikki- tai/ja peliharrastukseen käytetyn ajan yhteyttä matematiikka-asenteeseen tutkittiin ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen aineistoa voisi kuvata kaiken kaikkiaan hyvin matematiikkamyönteiseksi. Tutkielmassa ei löydetty merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä asenteessa matematiikkaa kohtaan, eikä musiikki- tai peliharrastukseen käytetyllä ajalla ollut merkitsevää yhteyttä matematiikka-asenteeseen. Tulokset vahvistavat käsityksiä siitä, että erot tyttöjen ja poikien matematiikka-asenteessa ovat todellisuudessa pieniä. Tulokset myös kannustavat pohtimaan vielä laajemmin syitä sille, miksi luonnontieteiden opiskelu ei juuri innosta tyttöjä vielä tänä päivänäkään, vaikka alakouluiässä asenteet matematiikkaa kohtaan ovat vielä hyvinkin myönteisiä.
-
(2020)Tutkimus selvitti 3-vuotiaan lapsen suhdetta pienempään sisarukseen ja sitä lähdettiin tutkimaan kahden tutkimusongelman avulla: Millä tavalla 3-vuotias lapsi osoittaa huomiotaan nuoremmalle sisarukselle ja millaisia nuorempaan sisarukseen liittyviä tunneilmaisuja vanhemmilla sisaruksilla on ilmennyt? Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa alle 3-vuotiaiden lasten sisarussuhteesta ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten väliseen vuorovaikutukseen. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta on hyvin vähän, joten niiden perusteella ei ole mahdollista tehdä hypoteeseja. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joissa jokaisessa oli äidin ja isän lisäksi 3-vuotias isompi sisarus ja pienempi noin vuoden ikäinen kuopus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin sekä vanhempien että isomman sisaruksen haastatteluilla sekä lisäksi sisarusten toimintaa observointiin vähintään kahdessa arkisessa tilanteessa, esimerkiksi ulkoilu- ja syömistilanteessa. Havainnointilanteet kuvattiin videokameralla ja haastattelut äänitettiin, jotta tutkimuksen aineistoon pystyttiin palaamaan helposti monta kertaa. Jokainen isosisarus osoitti pikkusisarukselleen huomiota oman persoonallisuuden ja tilanteeseen vaikuttavien ärsykkeiden mukaisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole luotettavia ja yleisesti päteviä, koska aineistoni ja otokseni ovat niin vähäiset. Äitien kertoman mukaan voin kuitenkin todeta, että lapsen aikaisempi toimintaympäristö vaikuttaa siihen, kuinka hän suhtautuu ja toimii pikkusisaruksen kanssa. Tutkimuksen perusteella isosisarus käyttäytyy positiivisemmin ja empaattisemmin pikkusisarusta kohtaan, jos hän on tottunut esimerkiksi päiväkodissa jakamaan sekä huomiota että tavaroita muiden lasten kanssa.
-
(2020)Tutkimus selvitti 3-vuotiaan lapsen suhdetta pienempään sisarukseen ja sitä lähdettiin tutkimaan kahden tutkimusongelman avulla: Millä tavalla 3-vuotias lapsi osoittaa huomiotaan nuoremmal-le sisarukselle ja millaisia nuorempaan sisarukseen liittyviä tunneilmaisuja vanhemmilla sisa-ruksilla on ilmennyt? Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisätietoa alle 3-vuotiaiden lasten sisa-russuhteesta ja mitkä tekijät vaikuttavat lasten väliseen vuorovaikutukseen. Aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta on hyvin vähän, joten niiden perusteella ei ole mahdollista tehdä hypoteeseja. Tutkimukseen osallistui kolme perhettä, joissa jokaisessa oli äidin ja isän lisäksi 3-vuotias isompi sisarus ja pienempi noin vuoden ikäinen kuopus. Aineisto tutkimusta varten kerättiin sekä vanhempien että isomman sisaruksen haastatteluilla sekä lisäksi sisarusten toimintaa ob-servointiin vähintään kahdessa arkisessa tilanteessa, esimerkiksi ulkoilu- ja syömistilanteessa. Havainnointilanteet kuvattiin videokameralla ja haastattelut äänitettiin, jotta tutkimuksen aineis-toon pystyttiin palaamaan helposti monta kertaa. Jokainen isosisarus osoitti pikkusisarukselleen huomiota oman persoonallisuutensa ja tilantee-seen vaikuttavien ärsykkeiden mukaisesti. Tutkimuksen tulokset eivät ole luotettavia ja yleisesti päteviä, koska aineistoni on pieni. Äitien kertoman mukaan voin kuitenkin todeta, että lapsen aikaisempi toimintaympäristö vaikuttaa siihen, kuinka hän suhtautuu ja toimii pikkusisaruksen kanssa. Tutkimuksen perusteella isosisarus käyttäytyy positiivisemmin ja empaattisemmin pik-kusisarusta kohtaan, jos hän on tottunut esimerkiksi päiväkodissa jakamaan sekä huomiota että tavaroita muiden lasten kanssa.
-
(2020)This thesis investigated the relationship of a 3-year-old child to a smaller sibling. Two main questions were: In what ways does a 3-year-old child pay attention to a younger sibling and what kind of emotional expressions of a younger sibling have older siblings experienced? There is very little previous research on the subject, which makes it impossible to make hypotheses. Three families participated in the research, which all had mom, dad, a 3-year-old and a younger sibling. The material for the study was collected through interviews with both the parent and the older sibling. There was also observation of children`s play and different situations. Each of the older siblings drew attention to their little sibling according to their own personality. According to the study, the child's previous environment also influences how he or she reacts and acts with his or her little sister. According to the study, a sibling will behave more positively and empathically towards the sibling if he or she is used, for example, in kindergarten to share both attention and goods with other children.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on kuvata 4-5-vuotiaiden lasten tunteiden säätelyn vaikeuksien ilmenemistä sekä esitellä erilaisia keinoja näissä vaikeuksissa tukemiseen. Tutkielman keskeinen tavoite on selvittää, miten eri tavoin tunteiden säätelyn vaikeudet ilmenevät varhaiskasvatuksessa ja miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset tukevat lapsia näissä vaikeuksissa. Tutkimukseen osallistui Helsingin ja Espoon kaupungeilla sekä yksityisellä sektorilla toimivia varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Vastauksia tuli yhteensä kuusi kappaletta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetettyjen avoimia kysymyksiä sisältävien haastattelulomakkeiden avulla. Aineiston analysointi tapahtui sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi tunteiden säätelyn vaikeuksien monimuotoinen ilmeneminen esimerkiksi aggression tai vetäytyneisyyden kautta. Vastauksissa mainittiin myös ilmenevät haasteet leikkitilanteissa toisten kanssa sekä kerrottiin muun muassa arjen rutiinien ja siirtymien tuovan esille vaikeuksia tunteiden säätelyssä. Vaikeuksissa tukemiseen liittyen vastauksissa korostuivat erityisesti tunteiden sanoittamisen ja aikuisen läsnäolon merkitys sekä oppimisympäristön ja erilaisten tunnemateriaalien hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla arjessa.
-
(2019)Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä 4–6-vuotiailla lapsilla esiintyvistä matemaattisen ajattelun haasteista sekä niistä tilanteista, joissa näitä haasteita ilmenee. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, millaisia erilaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajilla on auttaa lasta näissä haasteissa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin seuraavan kolmen tutkimuskysymyksen pohjalta: Minkälaisia haasteita 4–6-vuotiaiden lasten matemaattisessa ajattelussa ilmenee? Millaisissa yhteyksissä tai tilanteissa varhaiskasvatuksen opettajat huomaavat nämä haasteet? Millä tavoin varhaiskasvatukset opettajat pyrkivät vastaamaan lasten matemaattisen ajattelun haasteisiin? Tutkimuksen aineisto koostui kolmen, Helsingissä ja Espoossa työskentelevän varhaiskasvatuksen opettajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja osin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysissä aineistosta saadut tulokset ryhmiteltiin tutkimuskysymyksittäin pienemmistä alaluokista suurempiin pääluokkiin, jotka pohjautuivat pääosin aiemmin esitettyyn teoriaan aiheesta. Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien havaitsemat lasten matemaattisen ajattelun haasteet olivat keskenään samankaltaisia. Haasteet ilmenivät heikkoutena lukumääräisyyden tajun, laskemisen taitojen ja aritmeettisten perustaitojen osa-alueilla. Lisäksi haasteita esiintyi lasten rakenteellisiin ominaisuuksiin liittyvissä ongelmissa. Opettajien havaitsemat haasteet olivat linjassa tutkimusta ohjaavan teorian kanssa. Haasteita havaittiin pääasiassa opetuksellisissa tilanteissa, eri tehtävätyyppejä tehdessä sekä arkisissa tilanteissa, joissa tarvitaan matemaattisia taitoja. Opettajat esittivät konkretian keinoja, lapsen oppimisen jatkuvaa havainnointia ja lapsen tasoon sopivia tehtäviä tärkeimmiksi keinoiksi tukea lasta matemaattisen ajattelun haasteissa.
-
(2020)Aiempien tutkimusten perusteella lapsen motorisen kehityksen tukemista voidaan pitää tärkeänä seikkana lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen kannalta. Monet lapset eivät saavuta fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisia määriä aktiivisuutta päivässä, mikä voi olla haitallista myös motorisen kehityksen kannalta. On siis tärkeää selvittää, miten karkeamotorista kehitystä voidaan tukea. Tässä tutkimuksessa etsitään keinoja 5-6- vuotiaiden lasten karkeamotorisen kehityksen tukemiseen fyysisen oppimisympäristön kannalta ulkona esiopetuksessa ja päiväkodissa. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan kehon suurilla lihasryhmillä tehtäviä liikkeitä, joita usein tarvitaan myös motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelu alkaa jo varhaislapsuudessa. Karkeamotoriikan kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä harjoittelun määrä. Myös fyysisen aktiivisuuden määrällä on monien tutkimusten mukaan vaikutusta motoriseen kehitykseen. Karkeamotorista kehitystä voidaan tutkia monilla tavoilla, mutta usein käytetään apuna erilaisia mittareita ja arviointimenetelmiä, jotka on motoriikan arviointia varten kehitetty. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin seitsemää vertaisarvioitua tutkimusta, jotka liittyivät motorisen kehityksen tai fyysisen aktiivisuuden ja ulkona sijaitsevan fyysisen oppimisympäristön suhteeseen. Nämä tutkimukset on julkaistu Pohjoismaissa tai Yhdysvalloissa vuosina 2004-2019. Tutkimukset on toteutettu erilaisia tutkimusmenetelmiä ja motoriikan arviointiasteikkoja käyttäen, mutta kaikissa tutkimuksissa tutkimusotokseen kuului 5-6- vuotiaita, joita tarkasteltiin joko päiväkodissa tai esikoulussa. Monissa tutkimuksissa myös ympäristöä arvioitiin ja mitattiin erilaisin menetelmin. Katsauksessa selvisi, että fyysisellä oppimisympäristöllä on vaikutusta karkeamotoriseen kehitykseen. Karkeamotorista kehitystä voitiin tukea ja fyysistä aktiivisuutta lisätä luonnonmukaisemmalla pihalla ja kasvattamalla luonnossa liikkumisen määrää. Myös suurempi piha-alueen koko ja pinnanmuotojen vaihtelut sekä vähäisemmät määrät erilaisia alustoja pihalla olivat yhteydessä parempiin karkeamotorisiin taitoihin. Huomionarvoisia tuloksia löydettiin myös ulkoilun määrän ja fyysisen aktiivisuuden suhteesta. 5-6- vuotiaiden lasten karkeamotorista kehitystä voidaan siis tukea käytännönläheisillä ratkaisuilla, kuten pidentämällä ulkoiluaikoja, kasvattamalla luontoretkien määrää ja rakentamalla tarpeeksi suuria pihoja.
-
(2017)Objectives. Previous studies show that using music and songs in particular is an effective way to teach a new language to a child. Linguistically incompetent child may take part in a music moment and experience the feeling of achievement and belonging to a group. According to research it is also important to support the child's native language in order to make it possible to learn a new language. The objective of this research is to find out how do kindergarten teachers experience the use of songs as a tool in supporting language learning of 5 to 6-year-old children with Finnish as a second language. The research studied the tools used in supporting the learning of songs and mapped out kindergarten teachers' visions of themselves as an implementer of music pedagogy. Methods. This research was executed as a qualitative research. The research method was thematic interview and I interviewed five kindergarten teachers who work in the metropolitan area. Material's analytical method was content analysis. Findings and the conclusion. The kindergarten teachers experienced singing as a daily and significant way to teach language. Songs were appointed as the best method to teach language, for both children speaking Finnish as a native language and for those speaking Finnish as a second language. Each interviewee had experiences and examples of how linguistically incompetent children can express themselves by using songs. Children with Finnish as a second language, whose persuasion forbids music education or some parts of it, are taken into consideration especially during Christmas. Pictures and signs were definitely the most used methods supporting songs. In addition, the kindergarten teachers used methods of drama and physical education. Apart from one respondent the interviewees experienced the use of songs as "their thing" and told that they also have music related hobbies. None of the kindergarten teachers clearly brought out the way the native language of the child is supported. Arguing the use of songs was left at a practical stage. With additional research, it is possible to find out how kindergarten should support the child's own culture and the development of their native language.
-
(2019)The subject of this bachelor’s thesis is strengthening prosocial skills of children aged 6-7 with new children’s literature. This study aims to report what kind of prosocial behavior Finnish children’s literature made for children aged 6-7 contains. This study also explores what kind of themes there are with prosocial behavior in the books and how the children’s book separates from each other from view of strengthening prosocial skills. The thesis studies children’s literature that contain four top seller books from the year 2018. The material of this thesis is analysed with theory-based content analysis. Theory-based content analysis is suitable for studying written material and pictures. The material is being studied from the view key element of prosocial behaviour: helping, comforting, taking others into consideration, cooperation and encouraging. The results of this thesis show that key elements of prosocial behaviour are found from the children’s book, that construct the material of this study, Number of elements vary between books. Structure of books has impact on results. Children’s novel has the most of elements. Common themes with prosocial elements in every book are friendliness, friendship and family. Books differ from each other how elements have divided between books. Stories and themes of books explains that. The study shows that new children’s books contains elements of prosocial behaviour. These elements need to be highlighted so that they are in any help of strengthening children’s prosocial skills. Educator needs to be involved and familiar with the issue. Reading times together with children are just not enough.
-
(2016)Social requirements affects to individual’s sleep-rhythm together with the biological clock. The study aims to explore the morningness and eveningness peoples’ experiences of their own life satisfaction by qualitative methods. The theoretical starting point with sleep-rhythm is biological research, which is combined with the background of life satisfaction theo-ries. This study focuses on subjects' own experiences and views of their own chronotype and life satisfaction. Morning-ness-eveningness -division is the ground of examine individuals’ experiences of their life satisfaction, chronotype and the importance of sleep. Analysis of the study is done with phenomenographic methods. Despite the quantitative theory-base, data-driven orienta-tion is highlighted in the analysis. Since cultural factors not been previously taken into account because of the neuropsy-chological studies, the aim of this research is to increase the field with phenomenographic perspective. Life satisfaction and sleep-rhythm is constructed by social demands, for example by work-schedule. The material consists of ten examinees with different life situations. The age varies from 20 to 55. They have responded to the survey in October 2016 with anonymous questionnaire, which has been adapted from earlier sleep- and life satis-faction surveys. The results involves three different groups; morningness, eveningness and both. Based on those, the analyze of life satisfac-tion is done. The third group was unable to identify themselves only morningness or eveningness –type of person. This group can be considered as one of the result. In the addition, all of the examinees determined their chronotype through social requirements. This research is lacking the holiday-period-time evaluation, when sleeping habits could be more re-alistic regardless of working hours. Still, one examinee is connected to very high life satisfaction and the same examinee has the possibility to sleep freely during the week with school or work. Also, by the results, the eveningness-people were not as happy with their chronotype as the morningness-people. The importance of the sleep, showed really high im-portance to all examinees. Sleep’s high relevance in well-being, happiness, state of mind, work and in social relations was maintaineid. All these parts builts life satisfaction. Allthough, we can’t ever definitively control the culture factors, more attention should be taken in the future to those with every sleep-study.
-
Ääni puhumattomalle. Valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa. (2020)Tavoitteet. Valikoiva puhumattomuus on häiriö, jossa lapsi ei tietyissä tilanteissa puhu lainkaan. Koska häiriö puhkeaa usein varhaislapsuudessa ja puhumattomuus ilmenee yleensä kodin ulkopuolella, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, on tietoisuuden lisääminen aiheesta varhaiskasvatuksen parissa tärkeää. Valikoiva puhumattomuus vaikeuttaa lapsen osallistumista ja vuorovaikutusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä valikoivasti puhumattoman lapsen osallisuuden toteutumisesta sekä tarkennettiin osallisuuteen liittyviä ja siihen vaikuttavia ja sitä tukevia tekijöitä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on löytää pedagogisia työkaluja ja menetelmiä valikoivasti puhumattomien lasten osallisuuden mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto muodostui viiden valikoivasta puhumattomuudesta työkokemusta omaavan varhaiskasvatuksen opettajan puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, jotka on muutettu tekstimuotoon. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltavat varhaiskasvatuksen opettajat kokivat ettei valikoiva puhumattomuus vaikuttanut merkittävästi osallisuuden toteutumiseen, kun aikuinen oli sitoutunut sen tukemiseen. Osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseen ja tukemiseen käytettiin monipuolisia esteettömän viestinnän menetelmiä, kuten kuvia, piirtämistä ja viittomia. Käyttöön valikoituneet, kullekin lapselle toimineet menetelmät olivat yksilöllisiä ja riippuivat lapsen persoonallisuudesta ja mielenkiinnonkohteista. Oleellisinta oli aikuisen vastuu ja sensitiivisyys sekä turvallisen ja positiivisen ilmapiirin luominen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa osallisuuden tukemisella olevan merkitystä paitsi lapsen hyvinvointiin myös valikoivasta puhumattomuudesta kuntoutumiseen.
-
(2016)This study examines the gender ideology in ABC-books. The purpose of this study is to answer the research question such as how many masculine and feminine characters there are in the ABC-book texts and how is gender disrcriped in those texts. I compare the results of the study to Tarja Palmu’s (1991) research findings and consider whether the gender ideology in the ABC-books has changed during the 25 years. The research material consists of three currently used ABC-books, Pikkumetsän aapinen and Salainen aapinen from SanomaPro and Taikamaan aapinen from Otava. This study is a qualitative study, but i also use quantitative methods. My analysis method is the content analysis and i use Andrée Michel’s (1986) body of analysis in my study. I devided the characters from the ABC-books into a four groups; man/woman, girl/boy, feminine/masculine animal character and feminine/masculine fantasy character. I examine the description of gender through the social reference, action and social and emotional behaviour. Based on the results there is more masculine than feminine characters in every ABC-book and the number of gendered animals has soared over the past 25 years.
Now showing items 1-20 of 1651