Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by study line "Allmän- och vuxenpedagogik"

Sort by: Order: Results:

  • Kinnunen, Venla (2021)
    Tässä tutkielmassa tulkitaan oppivelvollisuuden merkityksiä hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslainsäädännön muuttamisesta. Vuonna 2021 voimaan astuneen oppivelvollisuuslain myötä oppivelvollisuus päättyy 18 vuoden ikään tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa ennen 18. ikävuotta. Aiempi tutkimus on osoittanut, että työelämän ja talouden muutokset luovat perustan koulutuksen muutostarpeelle. Aiemmassa tutkimuksessa on kuvattu useita eroavaisuuksia ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille ja osoitettu että ammatillisen koulutuksen ja työelämän välillä on erityisen tiivis suhde. Tutkimuskysymykseni koskivat oppivelvollisuudelle annettuja merkityksiä ja ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen eroja hallituksen esityksessä. Tutkielman aineistona toimi hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaista ja eräistä siihen liittyvistä laeista (HE 173/2020 vp). Hallituksen esitys toimi eduskunnan lainsäädäntökäsittelyn pohjana ja sisälsi ehdotettujen lakimuutosten lisäksi muun muassa arviointia uudistetun lainsäädännön vaikutuksista. Tutkielmaan rajasin osiot, jotka koskivat asian taustaa ja tavoitteita sekä vaikutusarviot. Analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Teorian rooli analyysissani oli ohjaava. Tutkielman tuloksena hallituksen esityksessä kuvatulle oppivelvollisuudelle muodostui kolme päämerkitystä: työllistettävyyden väline, universaalien oikeuksien tekijä sekä yksilöllisen mutta säädeltävän opintopolun takaaja. Työllistettävyyden väline on merkitys, joka antaa pohjan koko oppivelvollisuuden uudistamiselle ja sopii näin aiemman tutkimuksen johtopäätöksiin työelämästä koulutuksen muutoksen ajurina. Universaaleina oikeuksina hallituksen esityksessä esitettiin opintojen maksuttomuus ja oikeus opinto-ohjaukseen. Yksilöllinen mutta säädeltävä opintopolku sisälsi vapaan hakeutumisoikeuden peruskoulun jälkeisiin koulutuksiin, tosin tämä vapaus poistuu mikäli oppivelvollinen ei pääse hakemiinsa kohteisiin ja kunta uusien velvoitteiden myötä osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan. Ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta käsiteltiin hallituksen esityksessä pitkälti yhtäläisinä valintoina, mutta ammatillisen koulutuksen erityisen tiiviit suhteet työelämään näkyvät hallituksen esityksessä.
  • Ahlstrand Gezen, Johanna (2024)
    Syftet med min studie är att undersöka hurdana symptom som kommer till uttryck bland elever med ADHD och utmanande beteende och på vilka sätt lärare och skolpersonal kan arbeta med dessa elever i klassrummet. ADHD, är en neuropsykiatrisk störning, som blivit allt vanligare hos barn och unga. I studien granskar jag faktorer som bidrar till symptomen men också de faktorer som förebygger trygga och lugna arbetssätt tillsammans mellan lärare och elever. Studiens genomförs som en beskrivande narrativ litteraturstudie, där jag presenterar praktiska och professionella metoder, som kan stödja lärare och annan skolpersonal, som arbetar med elever med uppmärksamhetsstörningar och utmanande beteende. Som utgångspunkter har jag använt Ross W. Greenes och Elvén Hejlskovs proaktiva och lågaffektiva metoder. Resultatet visar att förebyggande arbete, där läraren sätter fokus på att stödja eleven både socialt och kognitivt, genom samarbetsbaserade metoder och en öppen kommunikation mellan personal, elever och föräldrar, kan resultera i ökad trivsel, skolmotivation och självförtroende hos elever med ADHD och utmanande beteende.
  • Mäntysalo, Tommi (2021)
    Mediassa sekä koulutuspolitiikassa on vasta viime aikoina alettu kyseenalaistamaan koulujen al-kamisaikoja ja esitetty niitä syynä murrosikäisten krooniseen univajeeseen. Tutkielmani kuvailee aineiston avulla millaisia yhteyksiä koulunkäynnillä ja unella on sekä niitä ratkaisuehdotuksia, joita aineisto esittää murrosikäisten koululaisten univajeeseen. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä tavoin uni on yhteydessä murrosikäisten koulunkäyntiin? 2) Minkälaisia ratkaisuehdotuk-sia aineisto esittää kouluaamujen alkamiselle? Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostui 22:sta tieteellisestä tutki-musartikkelista. Artikkelit ovat osa suomen- ja osa englanninkielisiä, ja ne ovat kaikki kerätty Google Scholar-tietokannasta. Analyysimenetelmäni oli sisällönanalyysi, jota kaikin poimimaan aiheeseen liittyvät eri yhteydet ja näkökulmat erilaisiin kategorioihin. Lisäksi nostin aineistosta ratkaisuehdotuksia. Jopa puolet koululaisista nukkuu liian vähän. Tuloksista voidaan todeta, että unen on merkittävää vaikutusta murrosikäisten kognitiivisiin kykyihin, mielialaan, fyysiseen- ja henkiseen terveyteen, turvallisuuteen sekä koulumenestykseen. Unen määrään näyttäisi vaikuttavan biologisten tekijöiden lisäksi koulun alkamisaika, sekä nukkumaanmenoaika ja sitä edeltävä toiminta. Aineiston tutkimukset osoittavat lisääntynyttä unen määrää, kun koulun alkamisaikaa siirretään myöhäisemmäksi. Aineistoissa esitetään koululaisten krooniselle univajeelle ratkaisuehotukseksi kouluaamujen siirtämistä myöhäisemmäksi, vanhempien asettamia nukkumaanmenoaikoja, virvokkeiden ja elektroniikan käytön rajoittamista iltaisin sekä enemmän terveystiedon opetusta liittyen nukkumiseen.
  • Vehmaa, Laura (2023)
    Keskustelu ja koulutuspolitiikan suuntaukset koskien inkluusiota lisäävät kouluissa paineita puheen sensitiivisyydelle. Samalla kuitenkin erityisoppilaiden kasvavasta ja laajenevasta joukosta on osattava puhua oikein termein, ja heidän erilaisia tarpeitansa on resurssien kannalta tärkeää sanoittaa. Tutkimuksen tarkoituksena on siis ymmärtää erityisopettajan tuottamaa nimeämistä ja hänen käyttämiään termejä erityisoppilaista. Lisäksi selvittää erityisopettajan näkökulmien kautta nimeämisen tarvittavuutta, ja siitä mahdollisesti seuraavaa leimautumisen mahdollisuuksia. Tutkimusta lähestytään kysymyksellä: Miten erityisopettaja nimeää eritysoppilaita koulun kontekstissa? Koska kyseessä oli empiirinen tutkimus osana laadullisen tutkimuksen kenttää, aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluun valikoitunut henkilö oli erityispedagogiikan alalla pitkään toiminut opettaja. Kun haastattelu oli saatu litteroitua, aineisto oli selkeästi jaettavissa teemoittain kolmeen eri luokkaan, jonka jälkeen sitä voitiin temaattisesti analysoida. Tutkimustulosten perusteella erityisoppilaiden nimeämistä ja heidän ongelmien ja haasteiden esille tuomista keskustelussa voidaan selittää usean näkökulman kautta. Erityisopettajan mukaan nimeämisessä ja ongelmien tai haasteiden sanoittamisessa on kyseessä usein kuitenkin luonnollinen tarve sanoittaa asioita. Oppilaiden kuulen on tärkein löytää kaikista kannustavimmat ja kuvailevimmat sanat, mutta tilanteissa, kuten ammatillisessa yhteistyössä asioista on osattava puhua niiden oikeilla sanoilla. Ei-erityisopettajien tapaa tuottaa puhetta erityisoppilaista toisaalta voi olla selittämässä edelleen heidän lähtökohtansa kohdata erilaisuutta.
  • Pietilä, Elina (2022)
    Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella alanvaihtoa ja siihen liittyvää ammatillisen identiteetin muutosta ja kehittymistä. Alanvaihto on tyypillistä nykytyöelämässä, jossa työsuhteet eivät ole enää yhtä pysyviä ja vakaita kuin ennen. Tutkin enimmäkseen vapaaehtoisia urasiirtymiä, joissa pääasiallinen syy alanvaihdolle on oma halu vaihtaa alaa. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Keskityn tarkastelemaan kahta suomalaista, yhtä amerikkalaista sekä yhtä aasialaista haastattelututkimusta. Tutkimusaineistostani selviää, että työelämän lisäksi ammatilliset identiteetit elävät jatkuvassa muutoksessa. Liitämme ammatinvalintaan monia kulttuurisia oletuksia siitä, miten työn tulisi kuvata meitä ihmisinä ja pidämme alanvaihtoa rohkeana tuntemattomaan hyppäämisenä. Tällaiset yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti rakentuneet mallitarinat voivat toimia samaistumispintoina uutta identiteettiä muodostettaessa, mutta ne voivat aiheuttaa myös sosiaalisia paineita. Tarinat työn merkityksellisyydestä ja ”oman jutun” löytämisestä toistuivat tutkimieni artikkelien haastatteluissa. Kulttuuriset oletukset eivät ainoastaan mahdollista, vaan ne voivat myös rajoittaa identiteettityötä. Alanvaihtoon liittyy myös ristiriitaisia kokemuksia ja negatiivisia tuntemuksia. Erityisesti amerikkalaisessa ja aasialaisessa tutkimuksessa tuli esiin ristiriita työn merkityksellisyyden ja taloudellisen menestyksen välillä. Tutkielmani tuloksista voidaan päätellä, että alanvaihto ja siihen liittyvä ammatillisen identiteetin muutos ei ole yksinkertainen prosessi. Ammatilliseen identiteettiin liitetään kulttuurisia odotuksia jatkuvasta oppimisesta, joustavuudesta ja työn merkityksellisyydestä. Alanvaihto voi lisätä työn merkityksellisyyttä ja tyytyväisyyttä elämään, mutta itsensä toteuttamisen tapoja voi löytää myös muualta kuin työelämästä.
  • Laiho, Hilda (2023)
    Mål. Vi lever i ett ständigt föränderligt arbetsliv, där organisationer genomgår förändringar av olika slag. Forskning visar att organisationsförändringar kan ha en negativ inverkan på anställdas välbefinnande. I studien undersöks vilka faktorer som påverkar personalens välbefinnande i en fusion och hur personalen kunde belastas så lite som möjligt. Syftet med studien är att få mera kunskap om personalens välbefinnande under fusioner och hur det kan påverkas. Detta är relevant för att anställdas välbefinnande påverkar genomförandet av förändringen. Relevanta begrepp som utgör den teoretiska grunden i studien definieras, såsom organisationsförändring och välbefinnande. Metoder. Studien genomfördes som en systematiskt orienterad litteraturstudie och åtta vetenskapliga artiklar som behandlade organisationsförändringar och välbefinnande analyserades. Datainsamlingen gjordes med hjälp av olika databaser. Resultat och slutsatser. Organisationsförändringar påverkade välbefinnandet negativt. Faktorer som påverkar anställdas välbefinnande under en förändring är bland annat planering, motstånd, attityder, upplevelser, förändringsledarskap, upplevt hot och acceptans av förändringen. Det är viktigt att vara medveten om dessa faktorer och förstå vad anställdas känslor och reaktioner beror på, för att kunna belasta personalen så lite som möjligt under en fusion.
  • Huovinen, Veera (2024)
    Asiantuntijakulttuuri on laajentunut, ja sen myötä perinteisten tieteellisten asiantuntijoiden rinnalle on noussut uusia toimijoita. Tämä ilmiö herätti mielenkiintoni, ja halusin tutkia tarkemmin, mitä asiantuntijuus tarkoittaa ja millaista osaamista asiantuntijan rooli edellyttää tällä hetkellä. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on koostaa tietoa asiantuntijuutta tarkastelleista tutkimuksista integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aikaisemmissa tutkimuksissa asiantuntijuus määriteltiin yksilön erityisosaamisena ja lahjakkuutena, jota vahvistetaan akateemisella koulutuksella ja työkokemuksella. Teoreettisessa taustassa kuvailen kolmea erilaista asiantuntijuutta sekä niiden kehittymistä. Koska asiantuntijuuden käsite on laaja, olen rajannut näkökulman koskemaan työelämään kytkeytyvää asiantuntijuutta. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani asiantuntijuus käsitettä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijuuden kehittymiseen työpaikalla. Tutkimus tehtävänä on muodostaa monipuolinen kokonaiskuva asiantuntijuudesta työympäristössä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) Millä eri tavoin asiantuntijuus voidaan määritellä? ja 2) Millaisista palasista asiantuntijuus rakentuu työympäristössä? Toteutin tutkielman integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoni muodostuu 11.vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista, jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Artikkelit ovat englannin kielisiä, ja ne kerättiin EBSCOhost-tietokannasta. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällön analyysinä, käytännössä yliviivaamalla ja ryhmittelemällä aineistoa tutkimuskysymyksien ohjaamana. Analysoinnin myötä tutkielman tulokset muodostuivat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Tutkimus tulosten perusteella, asiantuntijuus koostuu monista erilaisista tekijöistä, kuten tietämyksestä, taidoista ja kokemuksesta sekä se vaihtelee eri ammateissa, rooleissa ja ympäristöissä. Asiantuntijaksi kehittyminen voi olla seurausta esimerkiksi tietoisesta kehityksestä tai kokemuksen kautta hankitusta oppimisesta. Kehitystä aloittelijasta asiantuntijaksi kuvattiin prosessina, joka kehittyy ajan myötä koulutuksen, pitkäaikaisen kokemuksen, tukevan oppimisympäristön ja henkilökohtaisen motivaation kautta.
  • Aarnikko, Anne-Mari (2023)
    Työntekijöiden hyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat olleet jo pidempään keskustelun aiheena. Johtamistyylien sekä johtajien piirteiden vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin on myös tutkittu. Aihe on tärkeä, koska hyvinvointi työpaikalla vaikuttaa myös kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Jotta tutkielmasta ei tulisi liian laaja, olen rajannut tämän tutkimaan autenttisen johtajuuden vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia piirteitä autent tisella johtajalla on? Miten autenttinen johtaminen vaikuttaa työntekijän työhyvinvointiin? Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui Helka, EBSCO ja ProQuest-tietokannoista kerätyistä kymmenestä (10) vertaisarvioidusta englanninkielisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jossa aineisto teemoiteltiin. Tulosten perusteella autenttinen johtajuus määritellään usein samoilla piirteillä ja ominaisuuksilla. Näistä yleisimmät olivat Walumbwan ym. (2008) määritelmän mukaiset neljä ominaisuutta: Itsetietoisuus, suhteiden läpinäkyvyys, sisäistetty moraali ja tasapuolinen tiedonkäsittely. Tulosten mukaan autenttinen johtajuus on myös positiivisena vaikuttajana henkilöstön työhyvinvoinnissa.
  • Pohjalainen, Sanni (2022)
    Kandidaatintutkielmani tarkoitus on tarkastella systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin autoritaarisen vanhemmuustyylin vaikutusta lapsen empatian kehittymiseen tutkimalla aiempia tutkimuksia ja niissä tehtyjä löydöksiä. Aiempi vanhemmuustutkimus pohjautuu pitkälti Baumrindin määritelmälle kolmesta vanhemmuustyylistä. Empatiaa voidaan tarkastella monen eri teorian valossa, joista nostan erityisesti Hoffmanin teorian empatian kehittymisestä. Tutkimuskysymykseni ovat 1) miten kirjallisuudessa määritellään autoritaarinen vanhem-muustyyli 2) miten kirjallisuudessa määritellään empatia ja 3) miten autoritaarinen vanhemmuustyyli vaikuttaa lapsen empatian kehittymiseen? Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, johon kuului 11 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Keräsin aineistoni systemaattisesti kolmesta eri tietokannasta, jotka olivat EBSCOhost, ERIC ja Finna. Analysoin tutkimusaineistoni sisällönanalyysin keinoin, käymällä artikkelit läpi tutkimuskysymyksittäin ja keräämällä löytämäni vastauksen taulukkoon, jonka avulla pystyin vertailemaan artikkeleita. Autoritaarisen vanhemmuustyylin määritelmistä löytyi neljä eri osatekijää, joista vanhemmuustyyli koostuu – vuorovaikutus, lämpimyyden ulottuvuus, kontrolli ja fyysinen rankaiseminen. Tutkimusartikkelien perusteella empatia on kykyä ottaa toisen näkökulma, toisen ihmisen tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista sisältäen emotionaalisen ja kognitiivisen empatian kykyjä. Lisäksi tutkimustulosten perusteella autoritaarinen vanhemmuustyyli voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen empatian kehittymiseen.
  • Juslin, Olivia (2022)
    Muuttuva yhteiskuntamme asettaa myös koulutukselle muutostarpeita. Tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista, joka on herättänyt ajatuksen perinteisen kouluinstituution muovaamisesta. Ratkaisuna koulun kehitystarpeisiin on ruvettu hyödyntämään pedagogisesti ja fyysisesti joustavia oppimisympäristöjä. Näitä toiminnallista, sosiaalista ja monimuotoista koulutoimintaa tukevaksi kehittyjä muunneltavia tiloja, kutsutaan avoimiksi oppimisympäristöiksi. Avoimien oppimisympäristöjen uskotaan mahdollistavan laajempia opiskelutapoja niin itsenäisesti kuin ryhmässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella perusopetuksen opetussuunnitelma uudistuksen (2014) myötä vauhdilla yleistyneitä avoimia oppimisympäristöjä. Tutkimuksessa selvitetään avoimien oppimisympäristöjen tavoitteita ja näiden tavoitteiden toteutumista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksella haluttiin saada muodostettua yleiskuva avoimien oppimisympäristöjen tavoitteista ja niiden toteutumisesta aikaisempia tutkimuksia hyödyntämällä. Tutkimukseen valikoitui kyseinen tutkimusmenetelmä sen sopiessa hyvin laaja-alaisen katsauksen tuottamiseen, ilman tiukkoja sääntöjä. Tutkimuksessa havaittiin, että avoimet oppimisympäristöt nähtiin pääasiassa potentiaalisena tapana uudistaa kouluja. Avoimet oppimisympäristöt olivat kuitenkin saaneet vaihtelevaa palautetta käyttäjiltä todellisesta toimivuudestaan. Aina tilojen hyvä ajatus, tukea nykypäiväisempää ja osallistavampaa oppimista, ei ole täysin onnistunut tilojen toteutuksessa ja osa tilojen ratkaisuista oli osoittautunut opetusta ja koulutoimintaa heikentäviksi. Monet tilojen epäonnistuneista ratkaisuista näyttäytyvät asioina, jotka olisi pitänyt pystyä huomioimaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa hyödyntämällä eri asiantuntijoiden osaamista. Avoimet oppimisympäristöt vaativat vielä kehittelyä sekä käyttäjien integroimista pedagogiikan muutokseen, jotta muunneltavat ja joustavat tilakokonaisuudet voivat todella tukea ja mahdollistaa uudenlaista koulun toimintaa.
  • Grandell, Ida-Maria (2022)
    Mål. Tidig forskning presenterar bluffsyndrom som ett fenomen som drabbar högpresterande kvinnor. I modern forskning framträder ett mångfasetterat syndrom, som i arbetslivet kan drabba vem som helst oberoende av bransch eller arbetsposition. Syftet med avhandlingen är att undersöka hur bluffsyndrom tar sig uttryck i arbetslivet och i vilken utsträckning det finns fö-rebyggande åtgärder. Det teoretiska ramverket baserar sig på tidig forskning och teori, där bluff-syndromets uppkomst och karaktärsdrag diskuteras. Utgående från aktuella studier och det teo-retiska ramverket analyseras bluffsyndromets omfattning i arbetslivet samt förebyggande åtgär-der som arbetsgivare kan implementera i arbetskontext. Metoder. Syftet undersöktes genom en beskrivande litteraturstudie, med en integrerande infalls-vinkel, där tidigare studier analyserades. Analysen bestod av åtta vetenskapliga artiklar daterade mellan åren 2015-2021 och fanns i databaserna Google Scholar, EBSCO, Helka, ScienceDirect, National library of medicine, Elsevier samt Proquest. Artiklar valdes med hjälp av utvalda sökord och genom analyserande av abstrakt och resultat. Resultat och slutsatser. Analysens resultat visar att bluffsyndrom är ett reellt hinder i arbetslivet och har en negativ påverkan på både den enskilda individen och för organisationen i sig. Fak-torer som påverkar bluffsyndrom i arbetslivet är både individuella faktorer, såsom svag själv-bild, rädslan för misslyckande och framgång samt organisatoriska faktorer. Organisatoriska fak-torer har även en påverkan på bluffsyndromets omfattning i arbetslivet. Resultatet visar ytterli-gare att externa strategier innefattande övriga människor är den effektivaste förebyggande meto-den. Både strukturerade förfaringssätt, såsom fortbildning, som ostrukturerade metoder, såsom mentorskap, är effektiva metoder i förebyggande syfte.
  • Hölttä, Aino (2024)
    Viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä digitaalisten ympäristöjen hallinta nähdään vuosituhannen tärkeimpinä työelämätaitoina. Yhteiskunnan digitaalinen murros on siirtänyt työelämän vuorovaikutuksen digitaalisiin työympäristöihin, joissa myös yksilöiden työssä oppiminen tapahtuu. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä digitaalisen murroksen merkityksestä työssä oppimisen vuorovaikutuksellisiin ulottuvuuksiin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työssä oppiminen on laajasti epämuodollista ja kollektiivisesti tapahtuvaa, minkä vuoksi päätin lähestyä ilmiötä dialogisen oppimisen näkökulmasta. Buberin ja Bohmin dialogisuutta koskevien teorioiden valossa dialogisessa oppimisessa painottuvat vuorovaikutuksen ainutlaatuisuus, avoimuus ja tasavertaisuus, omien käsitysten kriittinen arviointi sekä lopulta uusien oivallusten syntyminen. Tutkimusongelmakseni muodostui aiheiden ajankohtaisuuden sekä teoreettisen viitekehyksen perusteella tarkastella, millaisia merkityksiä hybridi-mallisessa työssä työskentelevät antavat dialogisen oppimisen piirteille suhteessa työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsin dialogisen teemahaastattelun, jossa haastateltavien kokemuksista keskusteltiin avoimesti ja dialogisesti. Haastattelutilanne mahdollisti myös haastateltavan ja haastattelijan välillä syntyvät uudet näkökulmat ja merkitykset. Haastattelin tutkimukseen kahta hybridissä tietotyössä työskentelevää työntekijää tavoitteenani avata ikkuna haastateltavien kokemusmaailmaan ja ajatuksiin hybridityön vuorovaikutuksesta. Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksissa läsnäololle annettiin erilaisia merkityksiä suhteessa dialogisen vuorovaikutuksen ja oppimisen toteutumiseen. Läsnäolo koettiin merkittäväksi tekijäksi etenkin vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden, tasavertaisuuden ja ainutlaatuisten hetkien rakentumisessa. Tulosten valossa läsnäolo koetaan siis merkittävänä tekijänä kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen toteutumisen kannalta hybridityössä. Tutkimus sijoittuu digitaalisen vuorovaikutuksen tutkimuskentälle ja herättelee pohtimaan, miten hybridityössä voitaisiin ottaa huomioon digitaalisten alustojen rajoitukset sekä vuorovaikutuksen kokonaisvaltaisempi toteutuminen.
  • Ala, Mathilda (2021)
    Mål. Covid-19 pandemin tvingade majoriteten av alla organisationer att övergå till distansarbete. Och redan innan den finska regeringen tog beslutet om undantagstillståndet ökade distansarbete i Finland med över 70 %. Den sociala arbetsmiljön i en organisation är viktig för att organisationens arbete ska lyckas och för att mål ska uppnås. En viktig frågeställning är om organisationerna har lyckats bibehålla den sociala arbetsmiljön på samma sätt som i den traditionella arbetsmiljön. I denna avhandling undersöker jag hur den sociala arbetsmiljön har påverkats i ett fallföretag och hur man vidare kunde främja den sociala arbetsmiljön om det finns behov för det. Metoder. I denna avhandling används en kvalitativ forskningsstrategi i formen av en fallstudie. Fyra personer har intervjuats genom semistrukturerade intervjuer. Resultat och slutsatser. Avhandlingens resultat visar att det finns både för- och nackdelar med distansarbete, men då det kommer till den sociala arbetsmiljön är det främst nackdelar som kommer upp. Fördelarna är mera flexibel arbetstid samt balans mellan arbete och fritid, bättre koncentration vilket i sin tur leder till högre produktivitet, mindre övervakning av arbetstagaren vilket leder till större ansvar åt hen samt tillgång till specialkompetens genom virtuella team. Nackdelar som kan förekomma är kommunikationsproblem, överflöd av information, arbetsplatsisolering, störningsmoment av olika slag, brist på mänsklig kontakt och det sociala stödet, sämre hälsovanor samt svårigheter för ledare att organisera arbetet via digitala kanaler. Man kunde vidare främja den sociala arbetsmiljön under distansarbete genom att ordna utbildning i digitalt ledarskap, fokusera på meta-kommunikation via digitala kanaler, från företagets sida se till att arbetstagarna har likadana förutsättningar för distansarbete och slutligen att ha ett fungerande system för att följa upp arbetstiden.
  • Öhberg, Ida (2021)
    Mål. Syftet med denna avhandling är att undersöka distribuerat ledarskap i skolor som lärande orga-nisationer och mer specifikt hurdan syn rektorer har på distribuerat ledarskap och hur distribuerat le-darskap påverkar lärare. Teoridelen baserar sig på för denna avhandling relevanta begrepp och teo-rier, vilket i detta fall är lärande organisationer, skolor som lärande organisationer och distribuerat ledarskap. Dessutom kommer skillnader mellan delat och distribuerat ledarskap att presenteras och distribuerat ledarskap i förhållande till aktivitetsteorin diskuteras. Med stöd från det teoretiska ram-verket undersöks rektorers syn på distribuerat ledarskap och hurdan inverkan distribuerat ledarskap har på lärare och deras arbete. Metoder. Studien utfördes som en beskrivande litteraturstudie med en narrativ infallsvinkel och målet var att skapa en omfattande bild av det ämne som studerades. Materialet för analysdelen bestod av tio vetenskapliga artiklar som valts genom systematiska sökningar i databaser med hjälp av kontrollerade sökord. Resultat och slutsatser. Resultaten visade att rektorer såg på distribuerat ledarskap som endera delegering av förhandsbestämda uppgifter eller som något som sker i interaktion mellan ledare, följare och de situationer de interagerar i. Rektorer upplevde också att distribuerat ledarskap kan föra med sig en del utmaningar så som motstånd från lärare och svårigheter att hitta lämpliga ledare. Överlag verkade rektorer ha en positiv inställning till distribuerat ledarskap och föredrog att distribuera sitt ledarskap. Resultaten tydde även på att distribuerat ledarskap har en positiv inverkan på en rad olika faktorer som är väsentliga för hur bra lärare trivs med sitt arbete. Distribuerat ledarskap hade en positiv inverkan på bland annat lärares arbetstillfredsställelse, organisatoriska engagemang, professionella lärande och affektiva engagemang.
  • Keski-Liikala, Toni (2023)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista diskurssia yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu tuottaa työväenluokasta ja duunariammattilaisuudesta. Aihe koskee läheisesti myös toisen asteen ammatillista koulutusta, jossa duunarit pääosin hankkivat osaamisensa. Tutkimuksessa oli oletuksena, että työväenluokkaisuutta ja duunareita koskevaan diskurssiin sisältyisi vähintään jossain määrin sellaisia negatiivisia asenteita ja stigmoja, jotka heijastuvat duunareiden kokemukseen yhteiskunnan jäsenyydestä ja työntekijyydestä. Tutkimuksen aihe kytkeytyi ammattien väliseen tasa-arvoon ja duunariammattien arvostukseen. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa painottui duunareita ja työväenluokkaa koskeva osaaminen, sivistys, identiteetti ja ideologia. Niitä koskevia asenteita ja kokemusta selvittävä tutkimus perustui kriittiseen diskurssianalyysiin. Kontekstina toimi luokkaistuminen ja työväenluokkaisuus, ammattien luokittelu sekä poliittiset diskurssit. Tutkimusaineisto koostui kolmesta Suomen eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta ja edelleen niihin kirjatuista puheenvuoroista. Täysistunnot koskivat hallituksen esitystä oppivelvollisuusiän pidentämiseksi (HE 173/2020 vp). Diskurssianalyysi osoitti, että ymmärrystä ja jopa kunnioitusta duunariammatteja kohtaan löytyy puoluerajoista riippumatta. Duunarityötä puolustettiinkin puoluepoliittisten jakolinjojen sijaan enemmän omakohtaisuuteen perustuvien kokemusten perusteella. Negatiiviset diskurssit syntyivät usein tahattomasti tai ajattelemattomasti, johon osittaisena syynä oli diskurssien uusintaminen, joka edusti vakiintunutta tapaa puhua duunareista. Ideologiaa koskeva retoriikka oli sen sijaan vahvaa ja värikästä, joka perustui usein työväenluokan historiaan. Lisäksi köyhyyden ja huono-osaisuuden stigmat varjostivat duunarityön ammattilaisista ja työväenluokasta tuotettuja argumentteja. Yhteiskunnan keskiluokkaistumisesta huolimatta ammatteihin ja koulutusasteeseen perustuva luokkaistaminen on edelleen tyypillistä poliittisessa keskustelussa. Tämä toteutuu ääneen lausuttujen diskurssien välityksellä. Työväenluokkaisiin arvoihin ja ideologiaan kohdistuvat diskurssit välittyvät myös heihin, kenellä ei ole duunarityöstä huolimatta yhteyttä työväenluokan poliittiseen ideologiaan ja historiaan.
  • Rossi, Joel (2021)
    Vuoden 2020 keväällä koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi päätettiin muiden toimien ohella keskeyttää lähiopetuksen järjestäminen perusopetuksessa, toisella asteella sekä korkeakoulutuksessa ja opetusta jatkettiin mahdollisuuksien mukaan etänä. Suomessa neljännesmiljoona korkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa joutui näiden toimien seurauksena siirtymään etäopiskeluun kesken lukukauden. Pandemia ja etäopiskelu jatkuvat edelleen ja opiskelijoiden tilanteesta on uutisoitu varsin runsaasti. Opiskelijat ovat myös osallistuneet uutisoinnin yhteydessä käytyyn verkkokeskusteluun aktiivisesti. Tässä tutkimuk-sessa selvitetään millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on koronapandemian myötä lisääntyneestä etäopiskelusta ja sen vaikutuksesta heidän hyvinvointiinsa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tilanteella on ollut huomattava vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa uupuneiden opiskelijoiden määrä on jopa kolminkertaistunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tutkimuksen aineisto muodostui Yle-uutisten verkkosivuilla vuosina 2020 ja 2021 julkaistujen etäopiskelua käsittelevien uutisartikkelien yhteydessä käydystä verkkokeskustelusta ja etenkin etäopiskelua ja hyvinvointia käsittelevistä kommenteista (N=95). Aineistosta etsittiin kertomuksia etäopiskeluun ja hyvinvointiin liittyvistä kokemuksista narratiivisen analyysin keinoin Ylijoen (2005) käyttämää analyysitapaa mukaillen. Usean lukukerran aikana aineistosta hahmottuvista narratiiveista muodostettiin etäopiskelun vaikutusta hyvinvointiin kuvaavia tyyppikertomuksia. Suurin osa verkkokeskusteluun sisältyvien kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=64) kuvasi koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiin heikentävästi. Pienempi osa kommenttien sisältämistä narratiiveista (n=32) kuvasi hyvinvoinnin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Nämä tulokset vahvistivat aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan opiskelijoiden hyvinvointi on enimmäkseen heikentynyt lisääntyneen etä-opiskelun myötä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen kommenteista löytyi myös huomattava määrä toisen henkilön asemaan samaistuvia tai näitä asemia havainnoivia narratiiveja (n=47), jotka nimettiin siltoja rakentaviksi kertomuksiksi. Suurin osa korkeakouluopiskelijoista kokee koronapandemian myötä lisääntyneen etäopiskelun vaikuttaneen hyvinvointiinsa negatiivisesti ja harvempi kokee sen vaikuttaneen hyvinvointiinsa positiivisesti. Opiskelijat kuitenkin usein osoittavat ymmärtävänsä omasta kokemuksestaan poikkeavia kokemuksia ja suhteutuvat niihin empaattisesti ja samaistuen.
  • Leppänen, Niko (2021)
    Suomalainen työelämä on ollut vahvassa murroksessa monen muun länsimaan tapaan viime vuosikymmeninä monestakin eri syystä. Yksi keskeisimmistä syistä liittyy työelämän suureen sukupolvenvaihdokseen niin kutsuttujen suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle ja tuoreiden kasvojen korvattua nämä ikäluokat työpaikoilla. Nämä ikänsä puolesta Y-sukupolveen, eli 1980- ja 1990-luvulla syntyneisiin, kuuluvat henkilöt ovat tuoneet mukaan omat toiveensa ja odotuksensa työtä, työtehtäviä ja työolosuhteita kohtaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että Y-sukupolvelliset ”milleniaalit” haluavat tehdä työtä, joka tuntuu mielekkäältä, tarjoaa haasteita ja auttaa kehittämään omaa osaamista. Heidän on lisäksi todettu olevan aiempia sukupolvia haluttomampia sitoutumaan yksittäisen työantajaorganisaation palvelukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille vastavalmistuneiden Y-sukupolveen kuuluvien tietotyöllisten toiveita ja odotuksia työelämää kohtaan sekä kuvata heidän sitoutumistaan työnantajaorganisaatioon. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea vastavalmistunutta tutkimuksen kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla kerättyä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Sekä aineiston hankinnassa että analyysissa hyödynnettiin työn psykologisten sopimusten ja organisaatiositoutumisen teorioita ja käsitteitä. Analyysin tuloksena todettiin, että Y-sukupolveen kuuluvat vastavalmistuneet tietotyöläiset haluavat tehdä mielekästä työtä hyvähenkisessä tiimiympäristössä heitä tukevan ja kannustavan esimiehen alaisuudessa. He odottavat työantajansa myös tukevan heidän henkilökohtaisen osaamisensa kehittämistä tarjoamalla mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää työelämän taitoja. He eivät näytä kuitenkaan olevan kovinkaan vahvasti sitoutuneita nykyiseen työnantajaorganisaatioonsa, vaan he orientoituvat enemmän kohti hyvän henkilökohtaisen työuran rakentamista. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa esimiehiä ymmärtämään paremmin sitä, millaisilla odotuksilla ja toiveilla varustettuna Y-sukupolveen kuuluvat työntekijät astuvat sisälle organisaatioon.
  • Hormu, Riikka (2022)
    Työelämän viestintä on yhä enenevissä määrin siirtynyt teknologiavälitteiseksi ja viimeisen kahden vuoden aikana koronapandemia on entisestään kiihdyttänyt tätä muutosta. Työelämän muutosten myötä vuorovaikutus tapahtuu paljolti teknologiavälitteisesti videotyökalujen tai pikaviestintäsovellusten kautta. Nonverbaalisen eli sanattoman viestin välittäminen on teknologiavälitteisesti haastavampaa. Kuitenkin emojit ovat tulleet kehittämään teknologiavälitteistä nonverbaalista viestintää. Emojit ovat hymiöistä kehiteltyjä tietokonevälitteisen viestinnän visuaalisia symboleja, joiden tarkoituksena on aiemman tutkimuksen mukaan, auttaa viestin merkityksen ymmärtämisessä tai tuoda viestiin mukaan emotionaalisuutta. Emojein käytöstä sosiaalisen median kanavissa on tehty jonkin verran aiempaa tutkimusta, mutta niitä on tutkittu selvästi vähemmän työelämäkontekstissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin kartoittaa työelämäkontekstissa toteutettua emoji-tutkimusta. Tarkemmin ottaen tarkastelussa oli organisaatioiden sisäinen viestintä. Tutkimuskysymykseni olivat (1) miten emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa, (2) mitä emojein käytöstä työelämässä tiedetään ja (3) millaisia vaikutuksia emojein käytöllä on ensivaikutelmien muodostumiseen työelämässä? Tavoitteenani oli muodostaa yleiskuvaus aiheesta, joten toteutin tutkielmani kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistokseni valikoitui kahdeksan englanninkielistä tieteellistä artikkelia, joita analysoin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoittaa, että emojein käyttöä on tutkittu työelämäkontekstissa eri verkkoalustoilla sekä sähköpostiviestinnässä. Tarkastelun kohteena olivat erilaiset kasvolliset tai kasvottomat emojit tai hymiön ja emojein välimaastoon sijoittuva hymyilevä hymiö. Sekä tämän tutkimusaineiston, että aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta seuraavaa: emojit ovat monitulkintaisia eikä niiden käyttö ole niin yksiselitteistä. Niillä on viestinnällisiä merkityksiä aivan kuten tekstillä tai muilla merkeillä. Niiden on havaittu vaikuttavan myös ensivaikutelmien muodostumiseen työelämäkontekstissa. Emojein käytöllä on monia sosiaalisia ulottuvuuksia, jotka olisi otettava jatkotutkimuskohteeksi, koska työn paikkariippumattomuus on voimakkaasti lisääntynyt ja moni organisaatio toimii hybridimallilla.
  • Ahokas, Ina; Ahokas, Ina (2021)
    Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa tapahtuvassa oppilaanohjauksessa tuotettuja erotekoja ja niiden vaikutuksia toiselle asteelle sijoittumiseen. Aihe liittyy laajempaan keskusteluun mahdollisuuksien tasa-arvosta, jonka toetuessa koulujärjestelmän olisi tarjottava jokaiselle yksilölle taustastaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua mihin tahansa yhteiskunnalliseen asemaan. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulun diskursseissa ja arjessa tuotetaan erontekoja, joiden perustella oppilaita jaetaan hierarkkisesti eriarvoisiin ryhmiin. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksessa tavoitteena oli koostaa aineistoksi valitsemani tutkimuskirjallisuuden keskeisiä tuloksia. Aineistoni muodostuu hakusanojen perusteella löytämistäni tutkimuksista ja hallinnollisista dokumenteista, joiden avulla pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millaisia yhteiskunnallisia erontekoja oppilaanohjaus tuottaa peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa? Sekä 2. Miten nämä eronteot vaikuttavat oppilaan sijoittumiseen toiselle asteelle? Totesin aineistoni perusteella, että ohjauksessa uudelleentuotettiin oppilaiden koulun kontekstissa rakentuneita erontekoja. Erityisesti maahanmuuttotaustaisuus, erityisen tuen tarve sekä oppilaan heikko sosioekonominen tausta muodostuivat ominaisuuksiksi, jotka tuotiin ohjauksen diskursseissa esiin. Näihin ryhmiin kuuluminen ennusti oppilaiden sijoittumista todennäköisemmin ammattikoulutuksen kuin lukiokoulutuksen piiriin sekä normaalia korkeampaa riskiä keskeyttää koulutus, vaihtaa koulutuspaikkaa tai pudota kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Lisäksi sukupuoli oli yksi ominaisuus, jonka perusteella toisen asteen valintoihin vaikuttavia erontekoja rakennettiin. Etenkin ammattikoulutuksessa eri alat olivat erittäin voimakkaasti sukupuolittuneita. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyiset ohjauskäytännöt eivät toteuta kaikilta osin mahdollisuuksien tasa-arvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vähemmistöjen tai valmiiksi heikossa sosiaalisessa tai taloudellisessa asemassa olevien oppilaiden ohjaaminen alemman koulutustason reiteille voidaan nähdä epätasa-arvoa ja yhteiskunnallista kerrostuneisuutta uusintavana käytäntönä.
  • Forss, Jessica (2023)
    Työn imulla (eng. work engagement) tarkoitetaan suhteellisen pysyvää myönteistä motivationaalista ja emotionaalista hyvinvoinnin tilaa, jolloin työntekijällä on paljon energiaa ja myönteisiä tunteita työssä ja työtä kohtaan, jotka toimivat liikkeelle panevana voimana. Työn imun kokemiseen vaikuttavat merkittävästi työn voimavarat ja vaatimukset. Esihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa näihin. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on selvittää esihenkilöiden käsityksiä työn imusta. Lisäksi selvitetään, että mitä työn voimavara- ja vaatimustekijöitä esihenkilöt tunnistavat, ja kuinka he kokevat voivansa vaikuttaa näihin. Tutkimuksen tuottamia tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena henkilöstökonsultointialan organisaatiossa. Aineisto kerättiin haastatteluilla, mitkä toteutettiin videoyhteyden välityksellä kolmelle organisaation esihenkilölle. Aineiston analyysissä hyödynnettiin niin induktiivista kuin myös deduktiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittavien ilmaisuja verrattiin Hakasen sekä Bakkerin ja Demeroutin työn imuun liittyvään kirjallisuuteen, sillä aiempaa vastaavaa vertailukelpoista tutkimusta ei ollut tehty Suomessa. Tapaustutkimusorganisaation esihenkilöt käsittivät työn imun lähes teoriaa vastaavasti. Työn voimavara- ja vaatimustekijöitä tunnistettiin laajasti, ja niihin koettiin voitavan vaikuttaa. Esihenkilöt kokivat merkittävimmäksi työn vaatimuksiin vaikuttamisen, niin este- kuin myös haastevaatimuksiinkin. Kuitenkin myös työn voimavaroihin koettiin voitavan vaikuttaa. Tutkimus tarjoaa tietoa tapaustutkimuksen organisaatiolle johdon käsityksistä, kertoo mahdollisesta koulutustarpeesta sekä antaa pohjustusta jatkotutkimuksille. Esihenkilöiden käsityksillä työn imusta ja kokemuksista vaikutusmahdollisuuksiinsa työn voimavaroihin ja vaatimuksiin liittyen on ensi sijassa merkitystä organisaation työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta. Näiden käsitysten pohjalta rakentuu se, kuinka työhyvinvointia johdetaan organisaatiossa ja millaiseksi työntekijäkokemus rakentuu. Jokaisessa organisaatiossa onkin aiheellista tarkastella johdon käsityksiä niin työn imun kuin myös työhyvinvoinnin suhteen.